Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK oy on jaotellut tutkimus- ja kehittämisinnovaatiotoimintansa tutkimusryhmiin. Ruoka-alalla SeAMKissa toimii kaksi tutkimusryhmää, joista toinen keskittyy enemmän ruokaturvaan sekä teknologiaan, ja toinen puolestaan kestävän ja vastuullisen ruoantuotantoon. Vertikaali-, TIME-, Akuutti Agrotekno- ja Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hankkeet toimivat jälkimmäisen alaisuudessa.

– SeAMKin hankkeiden tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaan alueelle kokonaiskestävää ruoantuotantoa kehittäjän roolissa ja tukea alueen yrittäjiä siinä samassa viitekehyksessä, Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki kertoo.

Hankkeissa korostuu toiminnan taloudellinen kestävyys sekä ympäristön kestokyvyn huomiointi.

– Kun puhutaan ruuan tuottamisen murroksesta, meidän maatalouspuolen hankkeissa korostuvat uudet toimintamallit ja -ajatukset. Tuomme tutkittua tietoa saataville ja viemme asioita käytännön tasolle. Pyrimme auttamaan eteläpohjalaisia yrityksiä ja samalla olemme mukana Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssin kehittämisessä, Vertikaali-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Jylhä kuvailee.

Aktiivista yhteistyötä maatalousyrittäjien kanssa

– Maatalouspuolen hankkeissa on tärkeää olla tekemisissä maatalousyrittäjien kanssa, koska heiltä tulee hyviä ideoita mahdollisiin kehittämistarpeisiin, Jylhä mainitsee.

TIME-hankkeen (Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla) projektipäällikkö Raisa Leppänen on samaa mieltä Jylhän kanssa maatalouspuolelle tehtävän yritysyhteistyön merkityksestä, jotta tutkittua tietoa saadaan vietyä tilatasolle ja testattua käytännössä. TIME-hankkeessa on mukana 30 pilottitilaa.

SeAMKin ruokaketjun kehittämiseen liittyvillä hankkeilla pyritään mm. ilmastovaikutusten pienentämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, hiilen sitomiseen maaperään sekä maatalousyrittäjien kouluttamiseen.

– Kaiken tekemisen tärkein perusta on vahva alkutuotanto. Jotta meillä olisi vahvaa alkutuotantoa, tarvitaan sinne osaavat ja kykenevät maatalousyrittäjät, joilla on into ja usko työnsä tekemiseen sekä kehittämiseen, Jylhä täydentää.

Suurimmat haasteet liittyvät turvemaihin

TIME-hankkeessa haetaan pilottitilojen kanssa ilmastoviisaita peltoviljelyratkaisuita sekä uusia näkökulmia kotieläintuotannon ja tilan energiatehokkuuden parantamiseen.

– Meillä on paljon pellonpiennartilaisuuksia, joiden puitteissa kokoonnutaan meidän kokeilulohkon äärelle, missä on sitten käytännössä mahdollista tutustua itse toimenpiteeseen. Olemme tehneet myös lyhyitä videoita ja podcasteja toimenpiteistä, joiden kautta tietoa saadaan jaettua kaikille kiinnostuneille. Pilottitiloilta saatuja kokemuksia pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti, TIME-hankkeen projektipäällikkö Raisa Leppänen mainitsee.

Ilmastoviisaat käytännön ratkaisut ovat viljelytoimia, joita lisäämällä ja sisällyttämällä omaan viljelystrategiaan voidaan lisätä hiilen sidontaa ja vähentää päästöjä. Tästä esimerkkeinä erilaiset kerääjäkasvit ja niiden viljely, nurmenniittokorkeuden säätö, täydennyskylvö, viherlannoitusnurmet, muokkausten keventäminen, vihreän yhteyttävän ajanjakson pidentäminen pelloilla, syväjuuristen kasvien hyödyntäminen ja monipuolinen viljelykierto.

– Yleisesti kaikki toimet, jotka tukevat maan kasvukuntoa, kulkevat käsikädessä hiiliviljelytoimien kanssa. Hyvinvoiva kasvusto sitoo hiiltä tehokkaasti, Leppänen painottaa.

Toisen TIME-hankkeen kärjistä muodostavat turvemaat. Päästövähennyksiä voidaan tehdä esimerkiksi vähentämällä turvemaan muokkausta tai välttämällä yksivuotisten kasvien viljelyä turvemailla tai nostamalla pohjaveden pinnankorkeutta, hyödyntämällä säätösalaojitusta nurmilohkoilla tai kosteikkoviljelyäkin on mahdollista hyödyntää.

– Kerääjäkasvien, kuten raiheinien tai apiloiden, avulla voidaan lisätä peltojen vihreitä, yhteyttäviä viikkoja. Kerääjäkasvit myös sitovat ravinteita maahan, parantavat maaperän mururakennetta ja vähentävät eroosiota – lista hyödyistä on pitkä, Leppänen toteaa.

Viljeltävän maaperän kunto korostuu

Tulevaisuudessa peltoviljely tulee pohjautumaan entistä enemmän kestäviin ja uudistaviin menetelmiin, joiden keskiössä on hyvinvoiva ja terve maaperä.

– Muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa maaperän kunnon rooli vain kasvaa, kasvukunto, kyky sopeutua, kestää ja palautua näistä muutoksista on todella tärkeää, Leppänen pohtii.

Jylhä lisää, että pellon arvostus tulee lisääntymään, koska globaalisti ajatellen viljeltävien maa-alueiden määrä vähenee, mikäli sään ääri-ilmiöt etenevät ennustusten mukaisesti.

– Tulevaisuuden maatalousyritys toteuttanee omaa ekosysteemiään, jossa hiiltä sidotaan ja ravinteet kiertävät. Ruokaa kasvava pelto on arvokas lahja.

Sisäviljelyn toimintamallit on sovitettava Suomen olosuhteisiin

Ideaalitilanteessa sisäviljelystä voisi löytyä toimivia käytännönratkaisuja, jotka tukisivat jo olemassa olevaa ruokaketjua.

– Varmasti näitä vaihtoehtoisia viljelytapoja tulee Suomessa käyttöön laajemminkin, mutta ei ehkä suorina kopioina maailmalta. Vertikaaliviljelyä voitaisiin hyödyntää esim. pitkän kasvukauden kasvien esikasvatuksessa. Sinne tulee varmasti uusia innovaatioita ja tapoja toimia, Vertikaaliviljelyhankkeesta vastaava Karoliina Jylhä pohtii.

Akuutti Agrotekno lisää Etelä-Pohjanmaan alueen maatalousyrittäjien osaamista

Akuutti Agrotekno, eli Akuuttia tietoa maatilayritysten kannattavuudesta lannoite- ja energiansäästötoimissa -hankkeen tavoitteena on lisätä alueen maatalousyrittäjien taitoja hallita tuotantopanosten tehokasta käyttöä. Kustannustehokkaaseen energian käyttöön sekä kustannustehokkaaseen ja tarpeenmukaiseen lannoittamiseen keskittynyt hanke lähti liikkeelle lannoitteiden hinnannoususta ja saatavuusongelmista sekä energian ja polttoaineiden kallistumisesta.

– Tämä on tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on lisätä alueen maantalousyrittäjien tietoa tuotantopanosten tehokkaaseen käyttöön liittyen, Akuutti Agrotekno -hankkeen projektipäällikkö Jarmo Luoma summaa. Hankkeen avulla saadaan annettua yrittäjille keinoja ja ratkaisumalleja, joiden avulla voidaan minimoida kustannuskriisin vaikutuksia. Luoman mukaan yksi tapa kohentaa maatalousyrityksen tuottavuutta on saman tuoton aikaansaaminen pienemmillä tuotantokustannuksilla.

– Näihin kustannuksiin lukeutuvat esimerkiksi työ, tuotantopanokset, rakennukset ja koneet. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun hyödynnetään tuotantopanokset, kuten siemenet, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet mahdollisimman tehokkaasti ja minimoidaan hukka.

Luoma mainitsee myös teknologisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista, joiden kautta tuotantopanosten käyttöä voidaan tehostaa erilaisten automaattisten ohjausjärjestelmien kautta. Myös yrittäjien välinen koneyhteistyö on pohdinnan arvoinen mahdollisuus.

Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hanke

Hankkeen ajatuksena on jalkauttaa kansainvälisten hankkeiden tuloksia Etelä-Pohjanmaan maatiloille. Hankkeessa on päädytty käsittelemään neljää teemaa, jotka ovat: maatalouden energiatehokkuus ja energiaratkaisut (erityisesti biokaasu), peltomaiden hiilensidonta, vähäpäästöinen maito ja naudanliha sekä vertikaaliviljely.

– Meillä yksi selvityksen paikka on lisäravinteet ja tutkimukseen perustuva tieto siitä, miten näillä pystyttäisiin turvallisesti vähentämään eläimen tuottamia metaanipäästöjä. Tutkimuksiin ja kokeiluihin liittyvää tietoa tuodaan EU-tasolta meidän viljelijöiden tietoon, Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki kertoo.

https://projektit.seamk.fi/

Euroopasta E-P:lle

Rahoittajana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Toteuttajina: Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla TIME

Rahoittajana Maa- ja metsätalousministeriö, hanke on osa Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hanketta toteuttaa yhteistyössä SeAMKin kanssa Kurikan kaupunki.

Akuuttia tietoa maatilayritysten kannattavuudesta lannoite- ja energiansäästötoimissa -hanke

Rahoittajana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Päätoteuttajana Seinäjoen ammattikorkeakoulu, osatoteuttajina Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry.

Vertikaalinen viljely ruokatuotannossa – uusi business maatalouteen

Rahoittajat: hankkeen päärahoittaja on Euroopan maaseuturahasto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, tukitaso 80 %. Lisäksi hanketta rahoittavat Kuortaneen säästöpankkisäätiö, MTK säätiö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, sekä Töysän säästöpankkisäätiö.