Stora Enson Suomen tehtailla tarvitaan puuraaka-ainetta tasaiseen tahtiin koko vuoden ympäri. Kun puuntuonti Venäjältä Suomeen on päättynyt, suomalaiselle harvennuspuulle on avautunut nopeasti uudenlaisia mahdollisuuksia.

Metsän harvennushakkuiden tavoitteena on nopeuttaa kasvatettavan puuston järeytymistä, parantaa sen laatua ja tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja. Metsää harvennettaessa puut saavat valoa ja tilaa, jolloin niiden kasvu ja sitä myötä hiilensidontakyky lisääntyvät. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joista suuri osa hankkii tuloja puunmyynnillä.

– Metsäkeskuksen tilastojen mukaan eri maakunnista löytyy runsaasti kasvatusmetsiä, joissa harvennus odottaa tekijäänsä. Nyt on oikea aika hoitaa harvennusrästit kuntoon ja tehdä puukauppaa. Puukauppojen avulla saadaan pidettyä suomalaiset tehtaat käynnissä turvaamalla niiden puuhuoltoa, metsäjohtaja Janne Partanen Stora Ensosta sanoo.

Harvennuksilta kertyy erityisesti kuitupuuta, josta Stora Enso tekee uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita Oulussa, Varkaudessa, Imatralla, Joensuun Uimaharjussa, Heinolassa, Sunilassa sekä Anjalankosken tehtailla Kouvolassa. Paksurunkoisempaa tukkipuuta taas hyödynnetään Stora Enson sahoilla Honkalahdessa, Uimaharjussa ja Veitsiluodossa sekä Varkauden sahalla ja LVL-tehtaalla puurakentamisen tuotteisiin. Lisäksi Stora Ensolla on aaltopahvipakkauksia valmistavat tehtaat Lahdessa ja Kristiinankaupungissa, joiden raaka-aineena on muiden tehtaiden valmistama kartonki. Suomalaisilla, uusiutuvilla puupohjaisilla tuotteilla on kysyntää eri puolella maailmaa.

Venäjän tuontipuu pystytään korvaamaan

Stora Enso on hankkinut Venäjältä vuosittain noin kaksi ja puoli miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta, jota nyt korvataan lähtökohtaisesti Suomesta. Sekä havukuidulle että koivukuidulle on nyt tarvetta. Niitä käytetään muun muassa aaltopahvikartongin valmistukseen sekä kuluttajapakkauksien, kuten elintarvike- ja juomapakkauksien materiaaliksi.

– Kahden ja puolen miljoonan kuution lisätarve Stora Enson Suomen tehtaille on mahdollista korvata suomalaisella puulla, mutta metsänomistajilta tarvitaan aktiivisuutta hoitaa harvennusleimikot kuntoon. Kotimaista kuitupuuta metsissämme kyllä riittää, Janne Partanen kannustaa.

Tämän puumäärän hankkiminen kotimaasta tarkoittaisi noin sadan miljoonan euron rahavirtaa aluetalouteen niin puukauppatuloina metsänomistajille kuin korjuu- ja kuljetustuloina Stora Enson paikallisille kumppaniyrityksille. Puunhankinnalla on puukauppatulojen ohella työllistävä vaikutus.

Stora Enso rekrytoi 14 metsäasiantuntijaa ja perustaa kaksi uutta toimipistettä

Kotimaan puunhankinnan kasvaessa Stora Enso rekrytoi lisää metsäasiantuntijoita maakuntiin eri puolille Suomea. Kasvattamalla metsäasiantuntijoiden verkostoa metsänomistajia pystytään palvelemaan aiempaa paremmin metsäomaisuuden hoitamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Stora Enso avaa kaksi uutta toimipistettä Satakunnassa Kankaanpäähän ja Euraan.

Satakunnan alueen metsissä on hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia, ja Satakunnasta löytyy myös puukuljetusten näkökulmasta hyvät raideyhteydet. Ilmaston ja hiilijalanjäljen kannalta on järkevää kuljettaa Länsi-Suomesta puuraaka-ainetta yhtiön tehtaille nimenomaan junalla. Samoista syistä vahvistetaan puunhankintaa myös Pohjois-Suomessa.

Yhtiö on rekrytoinut kevään ja alkukesän aikana 14 metsäasiantuntijaa seuraaville paikkakunnille: Kankaanpää, Eura, Alajärvi-Kuortane, Tornio-Haaparanta, Nivala, Pyhäjärvi, Pudasjärvi, Kemijärvi, Kuusamo, Kajaani-Paltamo, Kontiolahti, Eno, Nurmes.

Lähde: Stora Enso