Toimiva salaojitus varmistaa pellon kasvukunnon, jonka merkitys korostuu erityisesti savisilla mailla. Peltojen tuottavuutta halutaan tukea myös yhteiskunnan puolelta, joten peltosalaojituksen kuntoon laittaville tarjotaan 40 %:n investointitukea.

Salaojatyö Tapio Kaunisto toteuttaa peltosalaojituksia Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Kanta-Hämeen alueilla. Kalustona toimii tela-alustainen kaivava salaojakone, pari kaivuria sekä pari soravaunua.

– Itselläni on lähes 40 vuoden kokemus salaojittajana ja yli 20 vuotta yrittäjänä, joten olen päässyt näkemään ja toteuttamaan hyvin erityyppisiä kohteita. Välillä teemme edelleenkin vanhoja sarkaojapeltoja, mutta enenevissä määrin kohteemme ovat salaojien korjauksia ja uusintoja, yrittäjä Tapio Kaunisto toteaa.

Peltosalaojitukset on uudistettava aika-ajoin

Jos salaojitus ei toimi suunnitellusti, kyseessä ei ole välttämättä putkirikko, mutta vesi ei vain enää kulje siinä. Peltosalaojissa on usein ns. ruostekertymiä, jotka aiheuttavat tukoksia, vaikka itse putki onkin muovia. Maaperästä nousen ruosteen aiheuttama tukos voi syntyä koko salaojaputken matkalle.

– Varsinkin meidän toiminta-alueella, jossa on paljon savimaata, peltosalaojitus on lähes välttämätön toimenpide, että pellot pysyisivät kasvukuntoisina, Kaunisto toteaa.

Kauniston mukaan selkein oire salaojien ongelmista on pellon notkelmissa seisova vesi, jolloin pelto ei meinaa kuivua.

– Salaojia ei tarvitse aina välttämättä kaivaa ylös ja uusia, niitä voidaan myös huuhdella, vaikka emme sitä itse teekään. Isäntä voi itsekin kaivaa salaojaputken esille ja katsoa onko se täynnä vettä. Jos vesi jää seisomaan salaojaputkiin, silloin on jotain pielessä.

Kauniston mukaan hyvin suunniteltu kohde on puoliksi tehty.
– Kun salaojitus tehdään ammattitaidolla niin, että kaadot ovat kohdallaan, se on aika yksinkertaista hommaa. Kuitenkin siinä on paljon huomioitavia seikkoja, että peltosalaoja saadaan toimimaan suunnitellusti.

Painavat maatalouskoneet tuovat pelloille omat haasteensa

Ongelmia voivat aiheuttaa myöskin yhä painavammat maatalouskoneet, jotka tiivistävät maata ja heikentävät tätä kautta pellon vesitaloutta.

– Jos vesitalous ei parane peltosalaojituksen seurauksena, syynä voi olla myös pellon tiivistyminen, jolloin tilanne ei välttämättä korjaudu heti. On pidempi prosessi, että pellon vesitalous elpyy normaaliksi. Hetikin voidaan toki nähdä jotain parannuksia, mutta jos pelto on päässyt todella huonoon kuntoon, ei sen täydellinen elpyminen tapahdu hetkessä.

Kaunisto toteaa törmäävänsä yllättävänkin useinkin tilanteeseen, jossa pellon salaojitukset eivät ole kunnossa.

– Pellon vesitalouden on oltava mielestäni kunnossa, että sinne kannattaa sijoittaa tuotantopanoksia. Toimiva vesitalous on kuitenkin tuottavan pellon perusasioita.

Salaojitukselle on mahdollista saada 40 %:n investointituki

Kaunisto muistuttaa, että salaojitukseen saa investointitukea. Investointitukea saa tällä hetkellä 40 %:a salaojituksen kokonaiskustannuksista.
– Olen sitä mieltä, että nyt kannattaisi toimia, koska investointituen määrä tuskin tulee ainakaan lisääntymään tulevaisuudessa.

Pitkän kokemuksen omaava Salaojatyö Tapio Kaunisto toteuttaa kohteet peltosalaojitukseen erityisesti suunnittelulla kalustolla. Eri kokoiset peltosalaojituskohteet toteutetaan neljän hengen ammattitaitoisella työporukalla.