Kasvustot pelloilla kasvavat ja kehittyvät nyt vauhdilla, kun sateita ja kosteutta on saatu riittävästi. Lämpötilat saisivat olla jonkin verran korkeampia, vaikka viljelykasvit Suomessa ovat sopeutuneet hyvin kasvamaan viileissä olosuhteissa. Kasvukauden eteneminen on arvioiden mukaan 2–5 päivää jäljessä keskimääräisestä.

Syysöljykasvit kukkivat ja ruis on tähkällä

Syysöljykasvit ovat kukkineet keltaisenaan jo toukokuun puolivälistä. Kasvustoissa on kuitenkin vaihtelua, ja niiden kunto vaihtelee välttävästä hyvään. Syysöljykasvialaa jouduttiin uusimaan 5–80 %:lla kylvetystä alasta, eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa.

Syysviljoista ruis on tullut tähkälle ja kukkii eli heilimöi näinä päivinä. Syysvehnät ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa tähkälle viikon parin kuluessa. Kasvustot ovat reheviä, ja niiden kunto arvioidaan tyydyttävästä hyvään. Kostea sää on edistänyt tautien leviämistä, ja niiden oireita on alkanut näkyä lisääntyvässä määrin lehdissä. Erityisesti syysvehnät tarvitsevat nyt tautisuojausta, koska kostea säätyyppi jatkuu ja kasvuaikaa on vielä paljon jäljellä.

Syysruista jouduttiin huonon talvehtimisen takia rikkomaan ja kylvämään uudelleen muilla kasveilla eri puolilla Suomea 5–10 % alasta, eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Syysvehnäalaa vastaavasti piti uusia 5–50 % kylvetystä alasta, eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Kevätkylvökset hyvässä kasvun alussa

Kevätkylvöt on sateen aiheuttamien keskeytysten jälkeen saatu pääsääntöisesti tehtyä. Viimeisimpänä kylvettiin ohraa ja kevätrypsiä sekä luonnonhoitonurmia, riistapeltoja ja maisemapeltoja.

Kevätviljat ovat orastuneet tasaisesti, kasvustot ovat pensoneet hyvin ja ovat tiheitä. Kevätviljojen oraat arvioidaan laajalti eri puolilla Suomea hyviksi. Joitakin aikaisia, huhtikuun puolella tehtyjä kylvöjä on jouduttu kylvämään uudestaan johtuen huonosta orastumisesta ja epätasaisuudesta. Uusintakylvöjä on jouduttu tekemään etenkin eteläisessä Suomessa noin 1–5 %:lla huhtikuussa kylvetystä kevätvilja-alasta, eniten Varsinais-Suomessa, noin 15 %:lla kylvetystä alasta.

Kevätviljat kehittyvät vauhdilla, mutta samalla rikkakasvit itävät ja taimettuvat nyt myös runsaasti. Pelloilla on aloitettu rikkakasvien torjuntoja, ja torjuntojen arvioidaan onnistuvan nyt hyvin kosteuden myötä, joskin sateet viivästyttävät ja keskeyttävät niiden tekemistä. Kosteuden myötä myös lehtilaikkutautien riski kasvaa, ja se vaatii kasvustoissa nyt tarkkaa seurantaa.

Kevätöljykasvit, rapsi ja rypsi sekä herne ja härkäpapu ovat taimettuneet hyvin. Rapsia ja rypsiä uhkaavat kuitenkin tuholaiset, joten kasvustojen tarkkailu on tällä hetkellä tärkeää. Kasvustoissa on havaittu etenkin kaalikoita ja jonkin verran kirppoja. Tärkeintä on rapsikuoriaisen seuranta kehittyvissä nupuissa, kun kasvustot ovat ruusukevaiheessa. Rapsikuoriaiset vioittavat kehittyviä kukkanuppuja, mikä voi pahimmillaan verottaa satoa merkittävästi. Mahdollisiin torjuntatoimiin joudutaan ryhtymään, jos kuoriaismäärät ylittävät torjuntakynnyksen.

Pelloilla on jo havaittu haitallisten vieraslajien, kuten rikkakananhirssin ja viherpantaheinän, taimia. Myös tämä vaatii viljelijöiltä tarkkavaisuutta ja huomioimista torjunnassa, jotta nämä aggressiivisesti leviävät rikkakasvit eivät pääse hallitsemattomasti valtaamaan peltoja.

Säilörehun korjuu alkamassa

Ensimmäistä säilörehusatoa korjaamaan jo kesäkuun alussa Etelä-Suomessa. Korjuussa ollaan täten normaalissa aikataulussa.

Nurmisadosta näytti tulevan tyydyttävä tai hyvä. Toukokuun viileät säät hidastuttivat nurmen kehitystä, ja nurmen kasvu pääsi vauhtiin vasta viimeisen parin viikon aikana. Korjuuolosuhteet ratkaisevat laadun. Epävakaiset säät ja sateiden aiheuttamat keskeytykset heikentävät laatua. Kuivaheinän korjuu ajoittunee juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Kotimaista varhaisperunaa, vihanneksia ja mansikoita

Varhaisperunaa on saatu kevään juhlapöytiin jo jonkin aikaa, ja tarjonta lisääntyy koko ajan. Kesäperunan ja muiden perunoiden, kuten varasto- ja tärkkelysperunan, istutukset on tehty, ja peruna on taimettumassa hyvin. Sateet tulivat perunalle suotuisaan aikaan, ja riittävän kosteuden myötä peruna lähtee hyvään kasvuun.

Varhaisvihanneksista on saatavilla kausihuoneissa viljeltyjä kotimaisia nippuvihanneksia, kuten porkkanaa, sipulia ja punajuurta. Myös avomaan salaattia on tarjolla.

Viileähkö sää on suosinut muun muassa kaalien kasvua pelloilla, ja kehitys on ollut tasaista. Joillakin vihanneksilla, kuten istukassipulilla, kehitys on ollut selvästi hitaampaa verrattuna viime vuoteen. Peltoviljeltyä varhaisporkkanaa päästään nostamaan juhannuksen jälkeen.

Mansikalla on ollut jonkin verran talvivaurioita eri puolella Suomea, mutta sato-odotukset ovat silti normaalit. Kesän ensimmäiset vadelmat kypsyvät mansikan tapaan kasvutunneleissa juhannuksen aikoihin. Herukalla on ollut hyvin runsasta kukintaa etenkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joten sen satotoiveet ovat korkealla.

Lähde ProAgria