Suomalaisen nautakarjatalouden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Tuotantopanosten hinnat vaihtelevat voimakkaasti, sääolosuhteet äärevöityvät ja ympäristövaatimukset kiristyvät. Näihin haasteisiin pureudutaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) OptiNurmi-hankkeessa, jossa nurmi nähdään entistä selvemmin riskienhallinnan, nautojen ruokinnan ja nautakarjatuotannon kilpailukyvyn kulmakivenä.

Nurmi tuotannon joustavuuden perustana

OptiNurmi-hankkeen ytimessä on nurmen viljelyn ja rehukäytön optimointi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää nautakarjatalouden muutosjoustavuutta ja kilpailukykyä kehittämällä nurmiviljelyn toimintamalleja ja optimaalista nurmirehun käyttöä nautojen ruokinnassa.

– Nurmi on suomalaisen nautakarjatalouden vahvuus. Sen avulla voidaan lisätä tuotannon joustavuutta ja sopeutumiskykyä tilanteissa, joihin tuottaja ei voi suoraan vaikuttaa, Luken tutkija Katariina Manni sanoo.

Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden avulla tilat voivat varautua muun muassa tuotantopanosten hintavaihteluihin ja saatavuusongelmiin.

– Kustannuksiin, ilmastoon tai politiikkaan ei voida suoraan vaikuttaa. Sen sijaan voidaan kehittää keinoja sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja hajauttaa riskejä, Manni toteaa.

Nurmiviljelyn uusi toimintamalli

Keskeinen teema hankkeessa on nurmipalkokasvien viljelyn edistäminen ja nurmirehun laatuvaihtelun hallinta. Tyypillisesti nurmiheinät ja nurmipalkokasvit, kuten puna-apila, viljellään seoskasvustona. Tämä tuo monesti haasteita niiden lannoitukseen, korjuuseen, säilöntään ja rehukäyttöön.

– Heinät ja apilat ovat ravintoarvoiltaan ja kasvurytmiltään hyvin erilaisia. Kun ne viljellään seoksena, niiden osuudet nurmikasvustossa voivat vaihdella paljon korjuukertojen ja vuosien välillä, mikä tuo haasteita mm. ruokintaan, Manni kuvaa.

OptiNurmi-hankkeessa kehitetään mallia, jossa nurmiheinät ja nurmipalkokasvit viljellään puhdasviljelynä erillisillä lohkoilla. Näin rehujen koostumus pysyy tasaisempana ja ruokintaa voidaan säätää tarkemmin eläinten tarpeiden mukaan. Lisäksi voidaan tehokkaammin hyödyntää apilan biologista typensidontaa ja vähentää typpilannoitusta.

– Se parantaa sekä kannattavuutta että ympäristötulosta, Manni toteaa.

Nurmiviljelyn pidempi kierto

Hankkeessa tarkastellaan myös pidennettyä nurmiviljelyn kiertoa. Samassa yhteydessä selvitetään nurmiheinäkasvustojen optimaalista typpilannoitustasoa eloperäisillä mailla viljeltynä. Monivuotinen nurmi soveltuu hyvin eloperäisten maiden viljelykasviksi ja voi vähentää ympäristökuormitusta.

– Jos nurmen satotaso saadaan säilymään hyvänä pidempään, sitä ei tarvitse uusia yhtä usein. Se tuo kustannussäästöjä ja ympäristöhyötyjä, Manni sanoo.

Pellolta ruokintaan – koko ketju tarkastelussa

OptiNurmi-hanke kattaa koko ketjun pellolta nautojen ruokintaan saakka. Loppukasvatettavilla lihanaudoilla tehdyssä ruokintakokeessa verrataan eri korjuuajankohtina korjattujen nurmisäilörehujen ja kolmen eri väkirehutason tuotantovaikutuksia.

– Jos nurmen korjuuta joudutaan myöhäistämään esimerkiksi nurmisadon lisäämiseksi, rehun sulavuus heikkenee. Silloin pitää tietää, milloin ja miten väkirehulla täydentäminen on taloudellisesti järkevää, Manni painottaa.

Pilottitilat tuovat tutkimuksen käytäntöön

Käytännön näkökulmaa tuovat pilottitilat Pohjois-Pohjanmaalta. Mukana on naudanlihantuotantotila Nivalasta ja maidontuotantotila Kalajoelta. Tiloilla testataan puhtaita apilanurmia, eri siemenseoksia ja kahta korjuuajankohtaa.

– Pilottitilat mahdollistavat sen, että saamme tutkimustuloksia käytännön tiloilta ja viljelijöiden palautetta uuden nurmiviljelyn toimintamallin soveltuvuudesta käytäntöön, Manni kertoo.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka edistävät nurmiviljelyä ja nurmen hyödyntämistä nautojen ruokinnassa, vähentävät riskejä ja vahvistavat suomalaisen nautakarjatalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

www.luke.fi/fi/projektit/optinurmi