Vieraskasvilajit ovat ihmisen mukana uusille alueille levinneitä kasvilajeja, jotka tehokkaasti leviävinä syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta ja siten heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Siksi niiden tunnistaminen ja torjunta ovat tärkeitä luonnon, maisemien sekä arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämiseksi myös tuleville sukupolville. Vieraskasveja ovat mm. jättiputki, jättipalsami ja komealupiini eli arkikielessä lupiini.

VIUHKA – Vieraskasvien uhkat hallintaan Kalajokilaaksossa -hanke kehittää haitallisten vieraskasvilajien torjuntaa Alavieskassa, Haapajärvellä, Nivalassa ja Ylivieskassa vuosina 2024–2026. Hanketta hallinnoivat ProAgria Pohjois-Suomi sekä Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset.

– Vieraskasvien torjunta on Suomessa suhteellisen uutta, aiheeseen liittyvä lainsäädäntökin saatiin vasta noin kymmenen vuotta sitten. Tämä ei ehkä ole vielä iskostunut ihmisten mieliin sellaisena asiana, joka aidosti uhkaa luonnon monimuotoisuutta, ja johon meidän kaikkien pitäisi tarttua, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kalle Hellström.

– Vaikka ihmiset tietävät, että esim. lupiini on haitallinen, tulee edelleen vastaan sellaisia mielipiteitä, ettei niin kaunis kasvi aiheuta ongelmia. Kyllä se aiheuttaa. Tiedottamista ja asennekasvatusta tarvitaan vielä.

Tietoa, kokeiluja ja käytännön torjuntatyötä

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta haitallisista vieraskasveista, kehittää ja testata torjuntamenetelmiä sekä luoda toimintamalleja, joiden avulla vieraskasvien hallinta voisi jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Käytännössä työ on ollut monipuolista. Hanke on tiedottanut vieraslajien torjunnasta monin tavoin sekä osallistanut kuntalaisia vieraslajihavaintojen tekemiseen ja torjuntatyöhön. Lisäksi hanke on tuottanut uutta tietoa esimerkiksi erinäisten torjuntamenetelmien tehokkuudesta.

– Olemme aktivoineet väkeä ja tiedottaneet vieraskasvilajien torjunnan merkityksestä, jotta laajempi yleisö saataisiin näistä asioista tietoiseksi, Hellström kertoo.

Hankkeessa on hyödynnetty mm. mobiilipelin tyyppistä sovellusta vieraskasvihavaintojen keräämisessä sekä droonikuvausta esiintymien kartoittamisessa. Esimerkiksi Nivalan Malisjoen jättiputkiesiintymiä kartoitettiin ja kartoitetaan edelleen yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

Torjuntamenetelmiä testattu käytännössä

Yksi hankkeen tehtävistä on ollut erilaisten torjuntamenetelmien testaaminen.

Jättiputkien torjunnassa on kokeiltu muovipeittoa, kuumavesikäsittelyä ja koivutisleeseen perustuvaa luonnonmukaista torjunta-ainetta.

– Kuuma vesi ja koivutisle eivät kunnolla nujertaneet jättiputkea. Peittäminen sekä mekaaninen torjunta, kuten kukinnan estäminen useana vuonna peräkkäin, näyttävät olevan tehokkaimpia menetelmiä.

Ylivieskassa on tutkittu viitapihlaja-angervon torjuntaa viidellä eri menetelmällä. Mukana ovat olleet muovilla peittämisen ja kuumavesikäsittelyn ohella kaivinkoneen kouralla nyhtäminen eli "tukistaminen", kasvuston leikkaaminen sekä kokonaan pois kaivaminen.

Lisäksi Haapajärvellä on kokeiltu lammaslaidunnusta vieraskasvien torjunnassa.

– Lupiini näyttää maistuvan lampaille kohtuullisen hyvin, jättipalsami ei niinkään, Hellström mainitsee.

Kunnat ja yhdistykset tärkeinä kumppaneina

Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat edellä mainitut neljä kuntaa. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana yhdistyksiä, oppilaitoksia ja aktiivisia vapaaehtoisia.

Kalle Hellström kertoo, että yhteistyö kuntien kanssa on sujunut todella hyvin.

– Mukana on ollut sitoutuneita ihmisiä, ja kunnat ovat saaneet hankkeesta asiantuntija-apua ja sparrausta.

– Kunnilla on kuitenkin keskenään erilaisia tarpeita. Nivalassa painopiste on ollut jättiputkien torjunnassa, Ylivieskassa viitapihlaja-angervossa ja Haapajärvellä erityisesti lupiinin leviämisen hillitsemisessä.

Työ jatkuu hankkeen jälkeenkin

Vaikka VIUHKA-hanke päättyy vuoden 2026 lopussa, tavoitteena on varmistaa, että vieraskasvilajien torjunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Tätä varten hanke valmisteleekin parhaillaan yhdessä kuntien kanssa Kalajokilaakson vieraskasvien torjunnan hallintasuunnitelmaa.

– Olisi tärkeää saada vieraskasvien torjunta osaksi kuntien suunnitelmia ja strategioita. Tarvittaisiin eräänlainen vuosikello, jonka mukaisesti esimerkiksi keväisin muistutetaan kuntalaisia torjuntatoimien aloittamisesta, sanoo Kalle Hellström.

– Jatkon turvaaminen on tärkeä kysymys. Tarkoitus on, että tieto ja hyvät käytännöt eivät jää hankkeen mukana pöytälaatikkoon, vaan niitä hyödynnetään pitkäjänteisesti myös tulevina vuosina.

Hankkeen sivut: www.proagria.fi/hankkeet/viuhka

Katso myös vieraslajit.fi-sivusto. Sieltä löytyy paljon tietoa ja torjuntaohjeita. Sinne voi myös ilmoittaa omia vieraslajihavaintoja, ja sieltä voi tarkistaa kartalta, onko omalla kotiseudulla vieraslajiesiintymiä.