Uudistuneilla Kevätmessuilla nähtävä Sisusta-kokonaisuus nostaa esiin sisustuksen tuoreimmat ilmiöt ja trendikkäimmät tuotteet kotiin ja mökille tai vaikkapa kaupunkikodin terassille. Trendilavalla kuullaan päivittäin trendiluentoja sekä innostavia puheenvuoroja sisustuksen ajankohtaisista ilmiöistä kuten sisustussuunnittelija Paula Hellbergin luento aistiesteettömästä suunnittelusta.

Aistiesteetön tilasuunnittelu ja sisustaminen huomioi ja minimoi aisteja kuormittavat tekijät sekä tukee asukkaiden palautumista ja hyvinvointia. Suunnitelulla pystytään vahvistamaan käyttäjien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Meistä ihmisistä noin 15–20 prosenttia on herkkiä aistimaan ja kokemaan asioita. Aistimukset lisäävät päivän mittaa kertyvää stressikuormaa. Vastapainona levon ja palautumisen merkitys korostuu. Aistiesteettömässä suunnittelussa tavoitteena on luoda tiloja, jotka parantavat käyttäjiensä elämänlaatua ja tukevat yksilöiden hyvinvointia. Keskiössä on se, että myös aistit huomioidaan tilojen suunnittelussa osana esteettömyyttä, Hellberg kertoo ja tarkentaa:

– Esteettömyys perinteisessä mielessä on jo aika tuttua kaikille. Aistiesteettömyys tarkoittaa tilojen kartoittamista aistien näkökulmasta.

Aistiesteettömyys syntyy aistit huomioivien valintojen kautta

Aistiesteettömässä suunnittelussa tiloja lähestytään toiminnallisuuden, värisävyjen ja materiaalien, akustiikan ja äänimaailman, valaistuksen ja sen laadun, tuoksumaailman, kalusteiden mitoituksen, sijoittelun ja muotojen kautta. Keskiöön nousevat luonnonsävyt ja -materiaalit. Epäsuora valo on aina suoraa mukavampi, kalusteissa pyöreät, ovaalit ja orgaaniset muodot mukailevat silmänliikettä ja ovat pehmeämpilinjaisia ja miellyttävämpiä. Hyvinvointia tukevat myös sisätiloihin tuotavat luontoelementit ja viherkasvit.

– On tutkittu, että pelkästään luontokuvan katselu alentaa stressitasoja. Luontoyhteys muodostuu, kun sisustukseen tuo vaikkapa valokuvatapetteja ja kasveja, Hellberg mainitsee.

Aistiesteettömyys on kaikkien asia ja vahvistaa osallisuutta

Aistiesteettömyys kuuluu Hellbergin mukaan kaikille, ja sitä voidaan hänen mukaansa soveltaa kaikenlaisten tilojen suunnittelussa. Hyvällä suunnitelulla, oikeilla valinnoilla ja asioiden huomioimisella pystytään vaikuttamaan ja helpottamaan ihmisten jaksamista, toimintakykyä ja hyvinvointia.

– Suunnittelulla pystytään vahvistamaan eri-ikäisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Erityisesti paikoissa, joissa lapset, vanhukset tai erityisryhmiin kuuluvat eivät itse osaa sitä sanoittaa, on todella tärkeää, että osataan luoda tiloja, joissa erityisesti he voivat paremmin. Tärkeää on myös toimintakulttuuri eli se, miten tiloja hyödynnetään ja käytetään. Tiloja käyttävien ammattilaisten rooli nousee tässä tärkeäksi, Hellberg sanoo.

Kotiympäristöihin on helpompi yksilötasolla miettiä aistiesteettömiä ratkaisuja, kun taas julkisissa tiloissa – päiväkodeista kouluihin ja muihin yhteisiin tiloihin – valintojen tulisi olla sellaisia, jotka sopivat suurimmalle osalle meistä, eivätkä olisi kenellekään huonoja.

DigiNepsy-hanke jakaa tietoa aistiesteettömyydestä

Aistiesteettömät tilat tukevat toiminnallisuutta, arjen sujuvuutta ja omatoimisuutta huomioiden erilaisten käyttäjien tarpeet. Tilat tukevat yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Voidaan suunnitella tiloja tilan sisälle ja rytmitellä kokonaisuutta.

Hellberg kiinnostui aistiesteettömyydestä aikoinaan opiskellessaan sisustussuunnittelijaksi ja kuullessaan Satakunnan ammattikoulun esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmästä. Vuosien aikana Hellberg on ollut mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän kanssa erilaisissa hankkeissa, kuten meneillään olevassa DigiNepsyssä, jossa Porin ja Kankaanpään kirjastoihin on suunniteltu aistiystävällisiä nurkkauksia. Hankkeen tavoitteena on antaa tietoa neuropsykiatrisista oireyhtymistä ja muun muassa aistiesteettömyydestä.

– Olen vuosien aikana pohtinut sitä, että kyllä aistiesteettömyys on kaikkien ympäristöjen asia. Esimerkiksi työympäristöissä pitäisi olla palautumiselle ja tauoille aikaa, että jaksaisi. Työnantajan näkökulmasta se, että panostaa viihtyisiin ja toimiviin tiloihin, on työnhyvinvointiin panostamista, Hellberg toteaa.

Teksti- ja kuvalähde: Messukeskus