Lähes kaikista taloyhtiöistä on mahdollista löytää taloudellisesti kannattavia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Helsingin kaupunki palkkasi insinööritiimin neuvomaan taloyhtiöitä energiaremonttien aloittamisessa. Etenkin maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä, ja energiakaivoja porataan nyt ennätystahtiin.

Energiaremontilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Taloyhtiössä energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmän asentamista, maalämmön käyttöönottoa tai julkisivu- tai ikkunaremontin yhteydessä tehtäviä lämmöneristyksen parannuksia.

Energiaremontin avulla on parhaimmillaan mahdollista jopa puolittaa taloyhtiön lämmityskulut ja vähentää siten merkittävästi asumiskustannuksia. Suurinta taloudellista hyötyä energiaremonteista saadaan yleensä ennen 2000-lukua valmistuneissa kerrostaloissa.

– Kaikki eivät tiedä, että energiaremontti on monesti mahdollista toteuttaa niin, ettei yhtiövastiketta tarvitse nostaa missään vaiheessa remontin takia, vaan syntyvillä säästöillä rahoitetaan koko remontti. Pienentynyt lämmityslasku alkaa ajan myötä tuottaa säästöjä, ja asunnon arvokin kasvaa, taloyhtiöiden energianeuvonnasta vastaava tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo.

Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna uusi energia-asiantuntijoiden tiimi, jonka tehtävänä on antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimipäällikkö Heikkilän mukaan asiantuntijan voi pyytää esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kokoukseen keskustelemaan siitä, mitä taloyhtiö voisi tehdä energiankulutuksensa pienentämiseksi.

– Nopeita keinoja energiankulutuksen vähentämiseen ovat esimerkiksi sisälämpötilojen laskeminen, ikkunoiden ja ovien tiivisteiden tarkistaminen ja uusiminen sekä vedenkulutuksen vähentäminen. Selvästi suurimmat säästöt saadaan kuitenkin kokonaisvaltaisemmilla energiaremonteilla, Heikkilä sanoo.

Tuhannen maalämpökaivon ennätys rikottiin viime vuonna

Energianeuvontaa antava tiimi on saanut perustamisensa jälkeen puolentoista vuoden aikana yhteydenottoja yli 350 taloyhtiöltä. Yksi teema kiinnostaa selvästi yli muiden:

– Yleisin kysymys tällä hetkellä on, onko taloyhtiössä mahdollista ottaa käyttöön maalämpö ja olisiko se taloudellisesti kannattavaa, Heikkilä kertoo.

Kiinnostus maalämpöön näkyy myös tekoina. Helsinkiläisille rakentajille on myönnetty tänä vuonna ennätysmäärä lupia maalämpö- eli energiakaivojen poraamiseen.

Syyskuun puoliväliin mennessä maalämpökaivohankkeisiin oli myönnetty 256 lupaa, kun viime vuoden kokonaismäärä oli 241. Jo vuosi 2021 oli ennätyksellinen, sillä Helsinkiin porattiin ensi kertaa yli tuhat uutta maalämpökaivoa. Yhden asuinkerrostalon lämmittämiseen tarvitaan tyypillisesti kymmenisen kaivoa.

Maalämpöhankkeet edistävät Helsingin pyrkimystä hiilineutraaliksi kaupungiksi, ja maalämmöllä on tarkoitus kattaa Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 lopussa maalämmön osuus Helsingin lämmitysenergiasta oli vielä alle kaksi prosenttia.

Maalämpöremonttien edistämiseksi Helsinki päätti aiemmin tänä vuonna, että taloyhtiöt voivat tietyin ehdoin sijoittaa maalämpökaivoja kaupungin omistamille alueille, jos tila yhtiön omalla tontilla ei riitä.

Taloyhtiöillä on ratkaiseva rooli Helsingin ilmastotyössä

Koska Helsinki on hyvin kerrostalovaltainen, taloyhtiöiden energiatehokkuudella ja energiaremonteilla on suuri merkitys Helsingin ja koko Suomen päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennusten energiankäyttö on Suomen suurin hiilidioksidipäästöjen lähde, ja energiaremontti on suurin ilmastoteko, jonka taloyhtiö voi tehdä.

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tavoite myös kaikessa Helsingin kaupungin omassa uudis- ja korjausrakentamisessa. Kaupungin omistamat rakennukset muodostavat noin kuudesosan Helsingin rakennuksista.