Elokuvantekijä Klaus Härö on valinnut tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksen. Arkkitehti Ari Sipisen suunnitteleman korjauksen myötä 1970-luvun kirjasto on saanut uuden elämän, vanhaa kunnioittaen. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Klaus Härö korostaa perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.

– On kunnioitettu, mutta uskallettu tehdä rohkeitakin muutoksia. Arvokkaaseen rakennus- ja kaupunkimaisemaan taiten asettunut aikansa lapsi herää uuteen loistoon peruskorjauksessa, jossa vanha on ajatuksella sovitettu uuteen aikaan.

– Muodonmuutoksen kokenut Lähde-kirjastomme avaa oven kampukselle ja tieteen maailmaan suoraan Jyväskylän Kauppakadulta. Peruskorjattu Lähde on osoittautunut toiveidemme veroiseksi vilkkaaksi kohtaamispaikaksi ja matalan kynnyksen oppimiskeskukseksi opiskelijoille, henkilöstölle ja kaupunkilaisille. Arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan ainutlaatuinen rakennus tukee opiskelua, tutkimusta, kansalaistiedettä ja eri-ikäisten vuorovaikutusta. Iloamme ja ylpeyttämme Lähteestä lisää sen noteeraaminen valtakunnallisen tunnustuksen arvoiseksi. Toivomme, että tunnustus houkuttelee uusia tieteen ystäviä kaikille avoimeen, valoisaan, aisteja ja ajattelua inspiroivaan Lähteeseen, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen toteaa.

Tilallinen idea ja värimaailma säilytettiin

Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman, vuonna 1974 valmistuneen rakennuksen korjaus- ja pääsuunnittelusta on vastannut hänen poikansa, arkkitehti Ari Sipinen (Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy). Tila- ja sisustussuunnittelusta vastasi arkkitehti Merja Kiviranta (BST Arkkitehdit Oy).

– 1970-luvun peruskorjausiässä olevia rakennuksia ei missään nimessä kannata purkaa. Hyvällä suunnittelulla ja tiloja muokkaamalla ne taipuvat mainiosti nykyaikaisiin tarpeisiin, Ari Sipinen painottaa.

– Yli 45-vuotiaan rakennuksen talotekniikka oli auttamatta vanhentunutta. Myös rakennuksen käyttäjän, Jyväskylän yliopiston, tarpeet olivat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kaikki uudistettiin betonirunkoa ja joitakin suojeltuja valaisimia, sisälasiseiniä ja tiiliseiniä lukuun ottamatta, Sipinen kertoo.

Kirjaston värimaailma säilytettiin: perusvärit keltainen, musta valkoinen, sininen ja punainen toistuvat tiloissa sekä irtokalusteissa. Opiskelijoille ja henkilökunnalle rakennettiin uusia kohtaamis- ja työskentelytiloja. Aiemmin kirjavarastona palvelleet kerrokset liitettiin tilallisesti ylempiin kerroksiin uudella avoportaikolla sekä avaamalla uusia suuria valoaukkoja kerrosten väliin.

Myös kaikki ulko- ja kattoikkunat uudistettiin kokonaan. Ensimmäisen kerroksen kahvila-ravintolan uudet, suuret ulkoikkunat avautuvat Seminaarinmäen kauniiseen puistoon. Pääsisäänkäynnin eteen lisättiin ulkoportaat Seminaarinkadun suuntaan.

Lähde-rakennuksessa näkyy rakennusajalleen tyypillinen tavoite tehdä yliopistorakennuksista monikäyttöisiä ja muunneltavia. Se on tyyliltään konstruktivismia, jossa rakenteet näkyvät julkisivujen ruudukkomaisessa jäsentelyssä.