Suomen omakotitaloissa piilee yllättävän yleinen, mutta monelle tuntematon kosteusriski. Arviolta jopa puolessa miljoonassa suomalaisessa pientalossa voi olla puutteita salaoja- ja sadevesiviemäröinnissä. Moni ei ymmärrä, kuinka tärkeää toimiva salaojajärjestelmä on kodin rakenteille, asumisterveydelle ja energiatehokkuudelle, minkä vuoksi tilanteen korjaamista helposti viivytellään.

Kiinteistöjen ulkopuolisiin kosteudenhallintaratkaisuihin erikoistuneen Vesivek Oy:n tilastojen mukaanyli 80 prosentissa tutkituista kohteista havaitaan puutteita salaoja- ja sadevesiviemäröinnin toimivuudessa. Noin puolet näistä kohteista jätetään korjaamatta tai ongelmien korjaamisessa viivytellään.

Ongelman laajuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys on siten yllättävän iso. Salaojat tulivat nykymuodossaan rakennusmääräyksiin vasta 2000-luvulla, minkä vuoksi erityisesti sitä vanhemmissa kiinteistöissä niiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Näissä kohteissa salaojajärjestelmät ovat usein elinkaarensa päässä.

– Monen suomalaiskodin perustuksissa muhii kosteuspommi, johon ei puututa, vaikka se tiedettäisiinkin, sanoo Vesivekin salaojaliiketoimintajohtaja Pekka Bau.

Kosteus vaikuttaa terveyteen ja rakenteisiin

Suomessa on noin miljoona pientaloa, jotka on rakennettu ennen 2000-lukua. Tiedossa olevia tai piileviä salaojaongelmia voi olla lähes puolessa miljoonassa omakoti- tai paritalossa, arvioidaan Vesivekiltä.

Salaojajärjestelmien puutteet ovat riskitekijä paitsi rakennusten kunnolle ja arvolle, myös asumisterveydelle ja -mukavuudelle. Kosteusongelma voi pahimmillaan näkyä asukkaiden terveydessä pitkittyneenä yskänä, nuhana, iho- ja silmäoireina, väsymyksenä tai toistuvina hengitystieinfektioina.

Salaojat eivät ole samalla tapaa kodinomistajan näkösällä kuin esimerkiksi katto. Kun kodin alla piilevä ongelma on poissa silmistä, remonttiin ryhtymistä on helpompi lykätä. Lykkääminen ei ratkaise ongelmaa – se pahentaa sitä.

Kostea sokkeli johtaa lämmön harakoille

Märkä sokkeli ja rakenteet johtavat lämpöä jopa 50–80 % tehokkaammin kuin kuiva rakenne, mikä lisää lämmityskustannuksia ja tekee sisäilmasta vetoisen.

– Jos salaojat eivät toimi ja perustukset ovat märät, lämpö karkaa maaperään ja asukas maksaa turhasta. Lämmönhukka voi olla samaa luokkaa, kuin sähköpatteri paahtaisi koko ajan tyhjän panttina, Bau havainnollistaa.

Kosteusvauriot voivat laskea kiinteistön arvoa jopa kymmeniä prosentteja, mikä korostuu erityisesti myyntitilanteessa. Ilman tietoa salaojituksen ja perustusten kunnosta ostaja ja myyjä joutuvat käytännössä arpapelin äärelle.

Teksti- ja kuvalähde: Vesivek Oy