Suomen talouskasvulla on edellytyksiä nousta kahteen prosenttiin kuluvana vuonna, mikä heijastuu myös rakentamiseen. Rakennusalan kasvunäkymät ovat vahvistuneet erityisesti toimitilarakentamisen, datakeskushankkeiden ja vihreän siirtymän investointien ansiosta, vaikka asuntorakentaminen on edelleen haasteissa.

Suomen taloudesta tippuilee hyviä uutisia. Jos loppuvuoden talouskasvu pysyy aavistuksen positiivisena, on Suomen taloudella edellytyksiä kasvaa jopa 2,0 prosenttia tänä vuonna eli ripeimmin sitten vuoden 2021.

Talouden parempi vire tuo myös toivottua vetoapua rakentamiseen, sillä rakentamisen kasvunäkymät ovat vahvistuneet kesän aikana. Rakennusalan liikevaihto on kasvanut selvästi koko alkuvuoden ajan ja alan luottamus on parantunut nousten heinäkuussa jopa yli euroalueen keskimääräisen tason.

– Vahvempi talouskasvu antaa vihdoin tukea rakentamiseen. Arvioimme, että rakentaminen kasvaa noin 2–3 prosenttia tänä vuonna, ja tätä ajaa erityisesti toimitilarakentaminen datakeskusten ja palvelurakentamisen siivittämänä. Myös maa- ja vesirakentamiseen ennakoidaan pientä kasvua maanpuolustuksen ja datakeskusten infratöiden ajamana, toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.

Asuntorakentamisessa tilastot eivät lupaile kasvua tuleville kuukausille. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset olivat tammi-kesäkuussa edelleen tuntuvasti miinuksella verrattuna vuodentakaiseen. Myönteistä asuntorakentamisen näkökulmasta on omistus- ja vuokra-asuntojen tarjonnan selkeä väheneminen erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Datakeskusinvestointien määrä kasvamassa Suomessa räjähdysmäisesti

Datakeskuksille myönnettyjen rakentamislupien määrä on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti vuodesta 2024 eteenpäin ja määrä tulee vain kasvamaan. Haastavia vuosia läpikäyneelle rakennusalalle datakeskusinvestoinnit ovat tuoneet nostetta ja kehityksen arvioidaan jatkuvan.

Samalla on syntynyt tarve arvioida laaja-alaisesti datakeskusten taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Datakeskuksille ei ole tällä hetkellä olemassa riittävää kansallista ohjausjärjestelmää. Suomeen tulisikin luoda tai valita toimielin, jolla on päätösvaltaa siitä, millaisia datakeskushankkeita halutaan priorisoida ja mille alueille keskusten halutaan sijoittuvan. Suomella olisi myös mahdollisuus kasvattaa datakeskusliiketoimintaan ja -hankkeisiin liittyvää osaamista, luoda uutta TKI-toimintaa ja laajentaa talouden kasvupohjaa, sanoo Ruotsi.

Teksti- ja kuvalähde: Rakli ry