Pääkaupunkiseudulla rakennuksia puretaan yhä nuorempina. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tuoreen selvityksen mukaan ennenaikaisesti purettujen rakennusten keski-ikä on pudonnut noin 37 vuoteen vuosina 2024–2025. Kehitys herättää huolta rakentamisen kestävyydestä ja resurssien käytöstä.

Suuri osa rakennuksista puretaan ennenaikaisesti

HSY:n selvityksen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettiin vuosina 2024–2025 yhteensä 854 rakennusta. Näistä noin 40 prosenttia eli 345 rakennusta oli alle 50-vuotiaita.

Kerrosalassa mitattuna osuus on vielä suurempi: yli puolet puretusta pinta-alasta koostui alle 50-vuotiaista rakennuksista. Yhteensä purettiin noin 394 000 kerrosneliömetriä, josta ennenaikaisesti purettujen osuus oli 218 000 kerrosneliömetriä.

– Rakennusten ennenaikainen purkaminen on kestävyyshaaste. Materiaaleja menee hukkaan ja syntyy turhia päästöjä, sanoo HSY:n projektipäällikkö Aino Moisio.

Kaikkien purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta.

Toimistorakennukset korostuvat purkukohteina

Vuosina 2020–2024 purkulupia on haettu ja myönnetty eniten toimistorakennuksille. Taustalla vaikuttaa muun muassa työelämän muutos ja toimitilatarpeen murros.

Myös opetusrakennuksia puretaan paljon kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa kaupungissa.

Ennenaikaisen purkamisen taustalla useita syitä

Rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan taustalla on useiden syiden vyyhti.

– Keskeisinä juurisyinä ennenaikaiseen purkamiseen ovat kaupunkien halu kasvaa ja kaupungistumisen keskeneräisyys, Moisio kertoo.

Kaupungeilla on jatkuva kilpailu asukkaista, työpaikoista ja investoinneista. Usein kaupungin kasvua pidetään vetovoimatekijänä, ja uudisrakentaminen nähdään keskeisenä ratkaisuna. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla. Jatkuvalla kasvulla ja kaupungistumisella on kääntöpuolensa: kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat jatkuvassa muutoksessa.

Muita syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat muun muassa rakennusten suunnitteluvirheet, rakentamisen heikko laatu ja rakennusten huollon sekä kunnossapidon laiminlyönti.

Tavoitteena pidemmät elinkaaret ja kiertotalous

Purkamista ei voida kokonaan välttää, mutta sitä voidaan vähentää.

– Keskeinen kysymys on, millä tavoin purkamista ohjataan. Vaikuttavimmat ohjauskeinot tunnistavat purkamisen taustalla olevat juurisyyt, ottavat huomioon erilaisten rakennustyyppien erilaiset elinkaaret ja kohdistuvat pitkälle tulevaisuuteen, Moisio sanoo.

Tavoitteena on pidentää rakennusten elinkaarta sekä edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ehjänä purkamista ja materiaalien pitämistä kierrossa mahdollisimman pitkään.

Samalla rakennusten ennenaikainen purkaminen kasvattaa erityisesti purku- ja kierrätysliiketoimintaa. Pitkällä aikavälillä alan kannalta kestävämpi suunta olisi kuitenkin korjausrakentamisen vahvistaminen ja rakennusten elinkaaren selvä pidentäminen.

Selvitys on toteutettu Kiertotalot-hankkeessa, jossa ovat mukana HSY sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Hankkeella pyritään vauhdittamaan rakentamisen siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.

Lähde: HSY