EU rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on herättänyt viime kuukausina runsaasti keskustelua myös suomalaisten pientaloasukkaiden keskuudessa. Moni on pohtinut, tarkoittaako direktiivi pakollisia remontteja, uusia energiatehokkuusvaatimuksia tai jopa sitä, että vanhoja omakotitaloja joudutaan lähivuosina päivittämään vastaamaan uusia määräyksiä.

Lämmöllä-lehden tuoreessa asiantuntija-artikkelissa avataan, mitä EPBD-direktiivi tämänhetkisten lakiluonnosten perusteella käytännössä tarkoittaa suomalaisille pientaloasukkaille.

Artikkelissa aihetta taustoittaa Sustera Oy:n energiatehokkuusasiantuntija Sami Nevala, joka on seurannut direktiivin valmistelua ja lausuntokierroksia läheltä.

Suurimmat vaikutukset kohdistuvat uudisrakentamiseen

Artikkelin keskeinen viesti on, ettei nykyisten luonnosten perusteella tavallisen omakotitaloasujan tarvitse tässä vaiheessa hätääntyä.

– Aika paljon siellä on tullut kuitenkin helpotuksia alkuperäisiin direktiivin sanamuotoihin nähden. Näin karkeana yleistyksenä voisi sanoa, että talon omistajaan, jolla tällä hetkellä on talo, direktiivi vaikuttaa loppupeleissä aika vähän. Vaikutukset kohdistuvat enemmän uudisrakentamiseen vuoden 2030 jälkeen, Sami Nevala kertoo Lämmöllä-lehden haastattelussa.

Nykyisten lakiluonnosten perusteella vanhoihin omakotitaloihin ei ole tulossa pakollisia energiatehokkuusremontteja tai uusia E-lukurajoja.

E-luku muuttuu, mutta energialuokka voi säilyä ennallaan

Artikkelissa käsitellään myös energiatodistuksista tuttua E-lukua, joka toimii rakennusten laskennallisena energiatehokkuusmittarina.

Direktiivin myötä energialuokkien taustalla olevat E-lukurajat muuttuvat, mutta käytännössä sama rakennus voi edelleen saada saman energialuokan kuin aiemminkin.

Taustalla vaikuttavat muun muassa sähköntuotannon ja kaukolämmön muuttuneet päästökertoimet sekä energiamuotokertoimien uudistuminen.

Uudisrakentamiseen maltillisia kiristyksiä

EPBD tuo muutoksia erityisesti tulevaan uudisrakentamiseen.

Rakennusten lämpöhäviöihin esitetään noin kymmenen prosentin kiristystä, ja vuodesta 2030 lähtien aurinkoenergian hyödyntäminen tulee lähtökohtaisesti huomioida uusissa asuinrakennuksissa silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Artikkelissa kuitenkin korostetaan, ettei kyse ole automaattisesta aurinkopaneelipakosta.

Energiatehokkuus on myös taloudellinen kysymys

Vaikka direktiivi ei velvoita nykyisiä pientaloasukkaita mittaviin toimenpiteisiin, energiatehokkuus tulee jatkossa korostumaan entistä enemmän myös asumiskustannusten näkökulmasta.

Hyvä lämmöneristys, toimiva ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, nykyaikainen lämmitysjärjestelmä ja uusiutuvan energian hyödyntäminen voivat pienentää energiankulutusta ja vähentää riippuvuutta energian hinnan vaihteluista.

Artikkelissa todetaan, että useat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut voivat olla taloudellisesti kannattavia jo nykyisillä energianhinnoilla riippumatta siitä, mitä lainsäädäntö tulevaisuudessa edellyttää.

EPBD koskettaa ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamista

Lämmöllä-lehden artikkeli kokoaa yhteen direktiivin tämänhetkisen tilanteen ja avaa selkokielellä, mitä muutokset merkitsevät käytännössä tavalliselle pientaloasukkaalle.

Keskeinen johtopäätös on, että direktiivin suurimmat vaikutukset kohdistuvat uudisrakentamiseen ja rakennusten tulevaan energiatehokkuuteen. Nykyisten omakotitalojen omistajille ei tämänhetkisten luonnosten perusteella ole tulossa velvoitetta laajoihin energiasaneerauksiin.

Lue koko artikkeli Lämmöllä-lehdestä.

Lähde: Lämmitysenergia Yhdistys ry