Energiatehokkuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi taloyhtiöiden arkea, mutta käytännön toimissa on edelleen puutteita. Kiinteistöliiton kyselyn mukaan vain neljäsosa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita energian- ja vedenkulutukselle, ja lähes kolmasosalta puuttuu aktiivinen kulutusseuranta.

– On perusteltua kysyä, millä tavoin voidaan johtaa näitä asumiskustannusten ja päästöjen kannalta tärkeitä asioita, jos niihin liittyen ei ole asetettu lainkaan tavoitteita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Energia- ja vesikustannukset muodostavat tyypillisesti 30–40 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, joten niihin liittyvät ratkaisut ovat merkittäviä sekä talouden että energiatehokkuuden kannalta.

Kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä kolmannes kertoo, ettei tiedä, mistä energiatehokkuuden parantaminen kannattaisi aloittaa. Vaikka keinot olisivat tiedossa, jäävät ne usein muiden asioiden varjoon. Tilanne on hieman parantunut edellisestä, vuonna 2022 tehdystä kyselystä.

Vastauksissa korostuu talouden merkitys energiatehokkuutta parantaville hankkeille. Asumiskustannukset, hankkeiden takaisinmaksuaika ja rahoitus ratkaisevat. Talouteen liittyvät syyt menevät taloyhtiöissä ilmastonäkökulmien edelle.

Myös päätöksentekoon liittyvät syyt hidastavat energiatehokkuuden parantamista taloyhtiöissä. Lisäksi taloyhtiöt kokevat epävarmuutta siitä, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, ja mitkä ratkaisut ovat kannattavia. Neutraalien asiantuntijoiden löytäminen koetaan vaikeaksi.

Lain edellyttämät asiat kunnossa

Kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä ns. lakisääteiset asiat, kuten energiatodistukset ja kunnossapitotarveselvitykset, on hoidettu hyvin. Lähes kolmella neljästä vastaajataloyhtiöstä on myös jonkinlainen kymmenen vuoden kunnossapitosuunnitelma.

– Kokonaisvaltaiseen energiajohtamiseen kuuluvat myös strategia, talouden pitkän tähtäimen suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma, ja nämä ovat vastausten perusteella varsin harvinaisia. Ilmastohaittojen riskikartoitusta ei ole tehnyt kuin kuusi prosenttia vastaajataloyhtiöistä, Petri Pylsy toteaa.

Energia-asioiden johtamisessa ja taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamisessa perustyökalu on aktiivinen, vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Se puuttuu lähes kolmasosalta vastanneista taloyhtiöistä.

– Tätä voi pitää merkittävänä puutteena, eikä tilanne ole viime vuosina varsinaisesti parantunut, Pylsy sanoo.

Suunnitelmallisuus on avain energiatehokkuuteen

Petri Pylsyn mielestä taloyhtiöissä tarvitaan helposti omaksuttavaa tietoa siitä, miten energiatehokkuuden parantamisessa päästään liikkeelle ja miten energiatehokkuus otetaan osaksi aktiivista ja tavoitteellista taloyhtiön johtamista.

Taloyhtiöissä on edelleen tarvetta johtamisen ryhtiliikkeelle, jossa hyödynnetään suunnitelmallisen kiinteistönpidon olemassa olevia työkaluja, kuten taloyhtiön strategiaa, kunnossapitosuunnitelmaa, aktiivista kulutusseurantaa ja suunnitelmallista viestintää.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.-14.12.2025. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia.

Teksti- ja kuvalähde: Kiinteistöliitto