Kiinteistöliiton taloyhtiöiden Talous- ja rahoituskyselyn tulosten perusteella taloyhtiöiden lainansaantihaasteet ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet. Lisäksi saatiin lisätietoa taloyhtiöiden velan määrästä sekä ennakkoon varautumisen kasvusta.

Edelliseen, vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet etenkin 1970-luvulla sekä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Uudiskohteiden velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta uudiskohteiden velkoja myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen.

Lainansaannin vaikeudet lisääntyneet

Lainansaannin haasteet ovat lisääntyneet kaikkialla Suomessa verrattuna vuoden 2023 tilanteeseen. Kaksi vuotta sitten hieman yli viisi prosenttia lainaa hakeneista kohtasi ongelmia lainansaannissa, ja nyt vastaava luku oli lähes kahdeksan prosenttia. Alueelliset erot rahoituksen saatavuuden osalta ovat kyselyn perusteella merkittäviä. Lainansaannin haasteista huolimatta valtaosa taloyhtiöistä saa edelleenkin lainaa hankkeisiin ilman ongelmia.

Kyselyn vastausten perusteella pienillä yhtiöillä on isoja useammin haasteita löytää rahoitusta tarvittaviin hankkeisiin. Aivan pienimmät eli alle kuuden huoneiston yhtiöt joutuvat yleensä turvautumaan osakkaiden henkilökohtaisiin lainoihin.

Huolestuttavasta kehityksestä kertoo kyselyn tulos, jonka mukaan kokonaan ilman rahoitusta jääneiden yhtiöiden osuus on kasvanut selvästi kahden vuoden takaisesta.

– Kyselymme vastaukset heijastelevat aiempia näkemyksiä lainansaantiin liittyvistä haasteista. Pienet ja syrjäisemmällä sijainnilla olevat yhtiöt ovat haastavimmassa tilanteessa, mutta ongelmia esiintyy kautta linjan, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Ennakkoon varautuminen kasvanut taloyhtiöissä

Talous- ja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, ja varautuminen on myös yleistynyt aiempaan verrattuna. Varautumisesta on keskusteltu jo 75 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yhtä moni oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Alueelliset erot varautumisen suhteen ovat suuria, sillä Pohjois-Suomessa lähes puolet ilmoitti keränneensä varoja etukäteen, kun taas pääkaupunkiseudulla vastaava lukema oli hieman alle 30 prosenttia.

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. Lisäksi näin pystytään vaikuttamaan tulevien vuosien vastiketasoon ja mahdollisiin maksuvaikeuksiin.

Taloustilanteesta halutaan tietoa

Kyselyn vastausten perusteella lähes puolet isännöitsijöistä raportoi taloyhtiön taloustilanteesta hallitukselle vähintään neljä kertaa vuodessa. Vain neljännes raportoi hallitukselle alle kaksi kertaa vuodessa. Parhaimmat lukemat raportoinnin osalta tulevat pääkaupunkiseudulta.

Hallituksen jäsenet toivovatkin yleensä enemmän tietoa yhtiön taloustilanteen kehityksestä.

– Hallitukset haluavat tietää, missä taloustilanteen osalta mennään. Myös kiristynyt rahoituksen saatavuus ajaa yhtiöitä suunnittelemaan paremmin, olemaan selvillä mahdollisuuksistaan sekä miettimään keinoja varmistua tarpeellisten hankkeiden rahoituksen onnistumisesta, summaa Kiinteistöliiton Järvinen.

Kiinteistöliiton Talous- ja rahoituskysely 2025 kyselyyn vastasi elokuun aikana 3 566 taloyhtiöiden hallituksen edustajaa ja noin 285 ammatti-isännöitsijää.