Pyydä tarjous

Uutta seinää kierrätystiilistä

Itä-Helsingin Roihupeltoon entiselle teollisuusalueelle rakenteilla oleva Stadin ammatti- ja aikuisopiston kampus otetaan käyttöön 2026. Kuva: Lujatalo
Itä-Helsingin Roihupeltoon entiselle teollisuusalueelle rakenteilla oleva Stadin ammatti- ja aikuisopiston kampus otetaan käyttöön 2026. Kuva: Lujatalo
02.02.2024 | Rakentaminen

Stadin ammatti- ja aikuisopiston suurkampus näyttää suuntaa kestävälle rakentamiselle. Uudisrakennuksessa on mm. hyödynnetty kierrätystiiliä, joiden kelpoisuuden uudelleenkäyttöön osoitti A-Insinöörit rakennuspaikkakohtaisesti ensimmäisenä Suomessa.

Kahden vuoden kuluttua joulukuussa Itä-Helsingin Roihupeltoon entiselle teollisuusalueelle valmistuu Stadin ammatti- ja aikuisopiston kampus, joka kokoaa samojen aurinkopaneeli- ja viherkattojen alle 4 500 opiskelijaa eri puolilta Helsinkiä sijaitsevista nykyisistä oppilaitoksista.

Lujatalon historian suurinta elinkaarihanketta ohjaavat oppilaitoksen omistajan, Helsingin kaupungin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet: hiilijalanjälki tulee olemaan 10 prosenttia pienempi kuin vertailukohteissa, ja energiatehokkuusluokka alittamaan selvästi opetusrakennusten parhaan tason.

– Olemme tarkasti miettineet valinnat, joilla saadaan suurin mahdollinen vaikutus hiilijalanjälkeen myös rakennusmateriaalien osalta. Vähähiilinen betoni ja teräs on valittu perustuksiin ja esimerkiksi kaikki kipsilevyt ovat vähähiilisiä, projekti-insinööri Sonja Aaltonen Lujatalosta kertoo.

Lujatalo vastaa oppilaitoksen suunnittelusta, rakentamisesta sekä ylläpitopalvelujen tuottamisesta 20 vuoden ajan. A-Insinöörit toimii Lujatalon kumppanina kampuksen rakenne- sekä elementtisuunnittelijana, sekä uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuuden asiantuntijana.

Kierrätystiilien kelpoisuus todennettiin laboratoriossa

Jo oppilaitoshankkeen hankintavaiheessa Helsingin kaupungin edellytti, että rakennuspaikalta puretun rakennuksen materiaaleja käytetään uudelleen kampuksen toteuttamisessa. A-Insinöörien asiantuntijat osoittivat Helsingin rakennusvalvonnalle paikalta puretun huoltorakennuksen tiilien soveltuvan uudelleenkäyttöön.

Kierrätystillistä on muurattu kampuksen teknisen tilan seinistä noin viisi prosenttia.

– Tiilien, kuten muidenkin rakennustuotteiden, ominaisuudet heikentyvät ajan myötä. Tutkimme laboratoriossa kymmeniä purettuja tiiliä ja testasimme mm. niiden puristuslujuutta ja haitallisten aineiden emissioita. Osoitimme, että purkutiilet ovat turvallisia ja terveellisiä käyttää uudisrakennuksessa, tekninen johtaja Jarmo Leskelä A-Insinööreistä toteaa.

Uudelleenkäyttöön kierrätettävien rakennustuotteiden hyväksyntään ei ole vielä olemassa kattavaa lainsäädäntöä, mutta kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa kelpoisuuden osoittamisen rakennuspaikkakohtaisesti.

– Kun tavoitteena on löytää rakennustuotteelle uusi käyttökohde, tuotteen soveltuvuus rakennuskohteeseen pitää ensin selvittää. Vaikka purettujen rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen rakennuspaikkakohtaisesti on keinoja ja osaamista, sääntelyn puuttuminen hidastaa kiertotalouden laajamittaista kehittymistä alalla, Leskelä sanoo.

Purkukartoituksessa laadittu purkumateriaaliselvitys antaa hyvän lähtökohdan uudelleenkäytettävien ja kierrätettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden arvioinnin käynnistämiseen, A-Insinöörien Leskelä muistuttaa.

Purettujen rakennusten muita rakennusosia – kuten inventoidut kalusteet, kaapit, ikkunat, ovet, teräspalkit ja parvet – toimitettiin uudelleen käytettäväksi myös muihin kohteisiin purku-urakoitsijan toimesta.

Rakennusmateriaalien kierrätys näkyy tulevassa ammattiopistossa myös piha-alueen kierrätysasvalttina sekä tontille tuodussa maa-aineksessa, josta 40 prosenttia on kierrätettyä. Hiilidioksidipäästöjä pienentää lisäksi mm. kierrätyslasista tehdyn vaahtolasin käyttäminen.

Huippuluokan energiatehokkuus ja Suomen 3. suurin maalämpövoimala

Erittäin energiatehokkaaksi suunnittelu kampus tulee alittamaan reilusti opetusrakennusten parhaan energiatehokkuusluokan (90 kWh/m2 tai pienempi): useiden paikallisten energiaratkaisujen ja mm. tiiviin ulkovaipan ansiosta uudisrakennuksen e-luku tulee olemaan 63 kWh/m².

Kampuksen tarvitsemasta sähköstä 20 prosenttia tuotetaan tontilla, ja lämmityksen hoitaa Suomen kolmanneksi suurin maalämpövoimala, joka muodostuu lähes sadasta maalämpökaivosta. Kaikilla kampuksen katoilla, pois lukien viherkatot, tulee olemaan aurinkopaneeleita.

Tekstilähde: A-Insinöörit Oy