Suomen kielessä on paljon termejä, jotka ovat syntyneet kuvaamaan suomalaista yhteiskuntaa, eikä näitä sellaisenaan aina löydy toisen kielen sanavalikoimasta. Kun tulkit tulkkaavat tällaisia termejä, joutuvat he tulkatessaan valitsemaan minkälaista käännöskielen sanaa, eli vastinetta tai selitystä, he käyttävät termiä kuvaamaan. Erityisen paljon työtä tulkit joutuvat tekemään sellaisissa kielissä, jotka ovat kehittyneet hyvin paljon suomalaisesta yhteiskunnasta eroavissa yhteiskunnissa. Kun eri tulkit tekevät eri valintoja, sama asia kääntyy eri tavoin.

Suomeen muuttavat pakolaiset saavat maassa asumisen alkuvaiheessa lähes kaiken tiedon tulkin välityksellä. Vaihtelevuus käännösvalinnoissa voi johtaa siihen, että selitetty asia jää epäselväksi viestin vastaanottajalle. Ymmärrystä voi vaikeuttaa myös se, että tarkan vastineen puuttuessa suomalaista termiä kuvaamaan käytetään sanaa, jonka merkitys eroaa hieman suomalaisesta termistä. Väärinymmärrykset hidastavat suomalaisen yhteiskunnan asioiden haltuunottoa.

Sininauhasäätiö aloitti viime keväänä asumisen ja sosiaaliturvan pienen sanaston käännättämisen kurdin (sorani), arabian, Kongon swahilin ja tigrinjan kielille Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hankkeessa. Hanke on Euroopan Unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF:n tukema yksivuotinen hanke. Tavoite hankkeessa on ollut tuottaa eri kielisiä vastineita ja termien selityksiä asumisen ja sosiaaliturvan termeille, jotta vasta Suomeen muuttaneet pakolaiset saisivat lisää tietoa aiheista ja ymmärtäisivät paremmin alkuvaiheen asumisen tärkeiden termien merkityksiä. Sanaston tarkoitus on myös auttaa hankkeeseen valikoituneiden kielten kääntäjiä ja tulkkeja työssään tarjoamalla standardisoituneempia termivastineita valituille termeille.

Käännöstyö vaatii muutakin kuin kielen osaamista

Kääntäminen ja tulkkaus on vaativaa työtä. Se vaatii tekijältään kielen tuntemuksen lisäksi yhteiskunnallista osaamista ja alan teorian tuntemusta. Erityisesti Suomessa harvinaisemmissa kielissä kaikilla tulkeilla ja käännöstyötä tekevillä henkilöillä ei aina ole alan koulutusta työnsä taustalla. Koulutuksen puuttuminen voikin vaikuttaa käännöksen ja tulkkauksen laatuun. Kun käännös on yhden kääntäjän käsissä, riski epätarkalle tai jopa virheelliselle käännökselle kasvaa.

Tässä hankkeessa kokeiltiin ryhmäkäännöstyön tekemistä. Työskentelytavalla, jossa käännöstä oli mukana pohtimassa useampi henkilö, haluttiin varmistaa mahdollisimman laadukas käännöstyön lopputulos. Hankkeeseen valikoitujen kielten käännökset toteutettiin 2–3 hengen kääntäjäryhmissä, joissa kunkin kielen osaajat ja kääntäjät työstivät vastineita ja termien selitysosuuksia yhteistyössä.

Omalla kielellä saatu tieto tukee kotoutumista

Omalla kielellä saadulla tiedolla on tärkeä rooli uuden asuinmaan käytänteiden ymmärtämisessä ja oppimisessa. Olisikin tärkeää, että erityisesti viranomaiset ja muut tulkkaus- ja käännöstyötä tilaavat tahot vaatisivat aina ensi sijassa alan koulutuksen saanutta tulkkia ja kääntäjää. Asumisen ja sosiaaliturvan pieni sanasto on vain pieni raapaisu siitä sanastosta, jota alkuvaiheen kotoutujat ja tulkit tarvitsevat. Toivottavasti tulevaisuudessa kehitetään lisää myös muiden tärkeiden teemojen sanastoja vieraammille Suomessa puhutuille kielille.

Kirjoittaja: Minna Kilpinen, projektikoordinaattori, Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hanke, Sininauhasäätiö
[email protected]

Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hanke on toteutettu Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella. Hankkeessa on tuotettu asumisen ja sosiaaliturvan pieni sanasto vasta maahan muuttaneille pakolaisille sekä tulkeille neljällä eri kielellä (kurdi, swahili, tigrinja ja arabia). Sanaston pohjalta tehdään myös puhutut videot erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomia varten. Sanaston kirjallisen materiaalin löydät Sininauhasäätiön verkkosivuilta tästä. Videomateriaalit tulevat katsottavaksi Sininauhasäätiön YouTube-kanavalle loppuvuodesta 2021.