Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidossa on kaksinkertaistunut vuosien 2010 ja 2017 välillä. Samansuuntaista kasvua on näkyvissä myös muualla sosiaalialan kentällä, mikä vaatii ammattilaisilta monikulttuurisosaamista.

Kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan

Tutkijatohtori ja psykologi Timo Pasanen työskentelee Diakonissalaitoksen lasten ja nuorten palveluissa. Pasanen toteaa, että monikulttuuristen asiakkaiden kasvava osuus tarkoittaa sitä, että lastensuojelutyössä tarvitaan enemmän kulttuurisensitiivisiä menetelmiä.

– Asiakkaita on eri kulttuureista; he voivat olla Suomen lähialueilta, Afrikasta, Lähi-Idästä ja maailman konfliktialueilta.

– Asiakkaan kulttuurin tunteminen on tärkeää siksi, että voisimme työssämme tehdä oikeita tulkintoja. Helposti lähdemme tekemään oman kulttuuritaustamme mukaisia tulkintoja. Niistä on syytä olla tietoinen.

– Usein tulkitsemme jonkin meille vieraan toimintatavan negatiiviseksi. Kun tehdään arviointia ja tutkimusta, on huomioitava kulttuurisensitiivisyys, jotta käytettävä menetelmä tavoittaa sen, mitä sen on ajateltu tavoittavan.

Timo Pasanen muistuttaa, että on olemassa liiallisenkin ymmärtämisen vaara.

– Työmme täytyy aina perustua lasten ja nuorten oikeuksille, eikä emotionaalista laiminlyöntiä, fyysisestä puhumattakaan, saa hyväksyä, vaikka se kuuluisi kulttuuriin.

Timo Pasanen on yhdessä Diakonissalaitoksen yhteisöpedagogi Zabi Yawarin ja perheterapeutti Miikka Lundgrenin kanssa puhumassa Valtakunnallisten lastensuojelupäivien alaseminaarissa ti 4.10.2022 otsikolla ”Monikulttuurityö ja antirasismi lastensuojelussa”.

Intensiivihoito perustuu kattavaan arviointiin

Diakonissalaitoksen toimintamalli on intensiivihoito, jossa integroituvat lapsen tai nuoren tarpeeseen perustuva psykiatrinen hoito, työskentely perheen kanssa sekä sairaalakoulu.

– Toki lapsen tai nuoren hoito alkaa heti ensimmäisestä minuutista, mutta intensiivihoidossa iso asia on hoidon tarpeen huolellinen arviointi. Perehdymme lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja koko läheisverkoston tilanteeseen, jotta saisimme kattavan ymmärryksen. Pyrimme selvittämään asiakkaan erityistarpeet ja myös voimavarat. Arviointityö tukee myös perheenyhdistymisen onnistumista.

– On eduksi, jos työntekijöinä on asiakkaan kanssa samasta kulttuurista tulevia henkilöitä. Monikulttuurisella työyhteisöllä on suuri merkitys hoidon laatuun, Timo Pasanen sanoo.

Luottamusta askel askeleelta

Monikulttuuriasiakkaat korostavat, että kielen ja kulttuurin tuntemus on arvokasta luottamuksen syntymisen kannalta.

– Tulkin kanssa työskentelyn tulisi olla luontevaa. Puhutaan ns. kulttuuritulkkauksesta, jossa huomioidaan kulttuurinen näkökulma kokonaisuutena. On tärkeää, että ymmärrämme hoidon kannalta keskeiset käsitteet samalla tavalla.

– Emme odotakaan, että meihin luotettaisiin tuosta vaan, sillä huostaanottopäätös on iso ja vaikea asia, ja epäluottamus viranomaisia kohtaan voi alussa olla suurta. Kokemuksemme mukaan sinnikäs avoimuus ja jopa suorapuheisuus auttavat. Kerromme miten asiat ovat ja mitä milloinkin teemme. Luottamus syntyy kärsivällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä, Pasanen kertoo.

Moniammatillinen intensiivihoito on kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa

Olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä koulua integroivaa intensiivihoitomallia on moniammatillisuus. Lasta ja perhettä tukevat yksikön työntekijät, lasten- ja nuorisopsykiatri, psykologit, neuropsykologi, perhe- ja ryhmäterapeutit sekä toimintaterapeutti.

Timo Pasanen huomauttaa, että vaikka tutkimuksessa ja hoidossa keskityttäisiin johonkin tiettyyn osa-alueeseen, on yksittäisiä tavoitteita peilattava jatkuvasti asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin kokonaisuuteen.

– Meistä jokainen on yksilö, johon vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi monet muutkin asiat. Tätä taustaa vasten meidän on yritettävä löytää konkreettisia ja realistisia päämääriä.

– On muistettava, että perheissä ei ole vain ongelmia, on myös voimavaroja ja taitoja.

www.hdl.fi
www.hoiva.fi
www.rinnekoti.fi
www.caritaslaiset.fi

Diakonissalaitoksen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhdistyneet yhden liiketoimintajohdon alle. Vuoden 2023 alusta Rinnekodin, Diakonissalaitoksen Hoivan ja Caritas Palveluiden liiketoimintoja tuotetaan uudella Rinnekodit-brändillä. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään.