Eläytyen osalliseksi -hanke helpottaa nuorten ylisukupolvista kuormaa  

Eläytyen osalliseksi -hankkeen toimintana on ylisukupolvisen kuormittuneisuuden vuoksi syrjäytymis- ja koulutuksesta putoamisen riskissä olevien nuorten auttaminen osallisuutta lisäämällä. Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja toisena toteuttajana on SASKY koulutuskuntayhtymä. Ryhmäinterventiot meneillään Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2019 - 31.8.2022. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeessa arvioitiin SOKRA-kaudella (2014-2020) toteutetut interventiot ja valittiin niistä vaikuttavimmat ja sopivimmat sovellettavaksi tässä hankkeessa.  – Aikaisemmissa hankkeissa kehitettyjä interventioita tarkasteltaessa havaitsimme, että toimet ja toimintamallit on kohdistettu pääasiassa nuoriin, jotka on jo tunnistettu syrjäytyneiksi. Tässä hankkeessa painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, painottaa projektipäällikkö Mari Vikman Tampereen ammattikorkeakoulusta. – Kouluympäristössä opettajat eivät välttämättä huomaa nuorten ylisukupolvista kuormittuneisuutta, eivätkä nuoret itsekään sitä välttämättä tunnista. Se voi näyttäytyä esimerkiksi ylitunnollisena suorittamisena häiriökäyttäytymisen sijaan. Nyt menossa on hankkeen toinen vaihe, jossa valittuja ja edelleen kehitettyjä interventioita toteutetaan ja mallinnetaan nuorten kanssa. Yksi interventio kestää n. 12 viikkoa ja se sisältää eläytymisen menetelmiä hyödyntäen esimerkiksi tietoisuustaitoharjoituksia, itsetuntemustyöskentelyä sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien todentamista. – Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi toisena toteuttajana on SASKY, jonka kautta hankkeeseen tulee toisen asteen oppilaitoksia. Amk:n interventiot kohdistuvat yläkouluihin. Tänä vuonna olemme laajentaneet hankkeen kohderyhmää myös amk-opiskelijoihin, Vikman mainitsee. Kouluilla erilaisia lähtökohtia – Oppilaitosten lähtökohdat ovat erilaiset. Osalla kouluista on jo olemassa hankkeen tavoitteita tukevia rakenteita, esimerkiksi ryhmätoimintaa, jolla tavoitetaan ylisukupolvisesti kuormittuneita nuoria. Tällaisiin kouluihin olemme tarjonneet uusia ideoita, jotka edelleen vahvistaisivat nuorten hyvinvointia.  – Toisten koulujen kanssa olemme lähteneet yhdessä suunnittelemaan kokonaan uudenlaista ryhmätoimintamallia, joka voisi entisestään tukea nuorten osallisuuden kokemuksia koulun arjessa, Mari Vikman kertoo.  – Kokemukset ovat olleet hyviä. Osalla kouluista ryhmätoiminta on jäänyt osaksi koulun omaa toimintaa hankkeen vetämän 12-viikkoisen intervention päätyttyä. Korona on vaikuttanut toteutukseen Ryhmäinterventiosta vastaa Eläytyen osalliseksi -hankkeen (ELOS) asiantuntija yhdessä oppilaitoksen ammattilaisten kanssa. Mari Vikmanin mukaan koronaepidemian vuoksi joitakin interventioita on jouduttu jättämään tekemättä, koska ELOS-ryhmiin olisi tullut oppilaita koulujen eri oppilasryhmistä. – Toteutuneet ryhmäinterventiot olemme pystyneet toteuttamaan rajoitusten ja ohjeiden mukaisesti. Joitakin lähitapaamisina alkaneita ryhmäprosesseja olemme jatkaneet etäyhteyksillä. Tuen tarve nuorilla ei poikkeusaikana katoa mihinkään, pikemminkin se kasvaa.  Kohderyhmän tavoittamisessa on onnistuttu Mari Vikman kertoo, että kohderyhmään kuuluvien nuorten tavoittamisessa ELOS-hanke on käyttänyt kahta tapaa.  – Ensinnäkin olemme hyödyntäneet oppilaitosten henkilöstön tietämystä. Koulujen ammattilaiset ovat pohtineet, ketkä oppilaat voisivat hyötyä tällaisesta toiminnasta. Oppilaita on sitten kutsuttu ryhmiin mukaan. Joissakin tapauksissa ryhmäinterventio on toteutettu kokonaiselle luokalle.   – Toinen tapa tavoittaa kohderyhmään kuuluvia on ollut jalkautua oppilaitoksiin ja tiedottaa ELOS-ryhmistä. Nuoret, jotka ovat tunnistaneet, että heille saattaisi olla hyötyä osallistumisesta, ovat tällöin voineet tulla mukaan. Nuorten keskuudessa sana leviää nopeasti, jos he itse kokevat, että ELOS-ryhmään kannattaa osallistua.  Nuorten haluamat aiheet Tärkeä periaate ELOS-ryhmissä on nuorten oma osallisuus toiminnan suunnitteluun. Teemat ja suuntaviivat tulevat nuorilta itseltään, hankkeelta löytyy niiden käsittelyyn välineitä ja materiaalia. – Ryhmäprosessin aluksi osallistujilta kerätään ideoita joko paperille tai digitaalisesti. Itsetuntemus, tunnetaidot ja tulevaisuuden pohdinta ovat teemoja, jotka nuoria luontaisesti kiinnostavat.  – Käytännön toiminta ryhmissä vaihtelee. Osassa ryhmistä halutaan toimintaa, esimerkiksi kokataan, leivotaan, pelataan tai askarrellaan, ja keskustelu kulkee tekemisen ohessa. Toisissa ryhmässä taas nimenomaan keskustelu painottuu. Nuorten antaman palautteen mukaan he ovat kokeneet, että ryhmissä on voinut keskustella aroistakin asioista, esimerkiksi tunne-elämästä tai seurusteluväkivallasta, Mari Vikman kuvailee. – Sopivan pienen ja samanhenkisen ryhmän kesken voi rakentua keskinäinen luottamus, ja tuloksena on vertaistuellisia kokemuksia. Nuorten kertoman mukaan turvallisessa ryhmässä on luontevaa jakaa asioita. Heterogeenisemmissa ja suuremmissa ryhmissä jäsenten odotukset ovat erilaisia, eikä luottamusta synny niin helposti. Otollisen ryhmäkoon saavuttamiseksi pienensimme hankkeessa määriteltyä enimmäisryhmäkokoa 15:stä 10:een. Positiivista palautetta Hankkeen alkuvaiheessa nuorten kokemusten kartoittamiseen käytettiin nuorten hyvinvointikyselyä Kiddo-KINDLR:ää, joka tehtiin interventioiden alkaessa ja päättyessä. Tämän vuoden alusta hankkeessa on siirrytty käyttämään THL:n kehittämää osallisuuskyselyä, joka paremmin nostaa esiin osallisuuden kokemusta.  – Strukturoitujen kyselyiden ohella tärkeää on myös huomioida nuorilta tuleva tilannekohtainen palaute, Mari Vikman huomauttaa. – ELOS-ryhmiin osallistuminen tuo nuorten mielestä vaihtelua ja hengähdystaukoa tavanomaiseen koulutyöhön. Osalle nuorista ELOS-ryhmien osallistavat keskustelut ovat hyvinkin merkityksellisiä.  Lielahden koulu lähti rohkeasti mukaan Hankkeen toiminta lähtee siitä ajatuksesta, että kouluissa on osaamista ja ammattitaitoa, mutta hanke voi tuoda uusia ideoita ja työkaluja täydentämään koulujen omia ratkaisumalleja. Mari Vikmanin mukaan yhteistyö oppilaitosten kanssa on sujunut hienosti. – Me hankkeessa työskentelevät olemme puolestamme saaneet ruohonjuuritason tietoa ja kokemuksia koulujen arjesta sekä nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuuden odotuksista. Ensimmäinen yläkoulu, jonka kanssa ELOS-hanke aloitti ryhmäinterventiot, oli Lielahden koulu. Yhteistyö on jatkunut hedelmällisenä, kertoo Lielahden kouluvalmentaja Sanna Elo. – Olemme päässeet ELOS-ryhmissä kehittävämpään ja syvällisempään otteeseen, sillä koulullamme on ollut ryhmätoimintaa ennestään esim. 8.- ja 9.-luokkalaisten valinnaisaineiden puitteissa.  – Ensimmäisen ELOS-ryhmän toteutus oli vielä kokeileva, mutta toisen ryhmän kohdalla heräsi ajatus tarjota työkaluja jaksamiseen ja stressinhallintaan hyvin pärjääville oppilaille, jotka kokevat kovia suorituspaineitapaineita, stressiä ja riittämättömyyden tunteita. Tällaiselle kohderyhmälle ei ennestään ollut tukea tarjolla. Ryhmään ilmoittautui peräti 20 oppilasta. Seuraavan ryhmän osallistujamäärää on tarkoitus pienentää, koska noin suuressa ryhmässä ei päästä kovin henkilökohtaiselle tasolle. – Korostimme osallistujille, että henkilökohtaisia asioita ei ole pakko kertoa, mutta hyvin monet kuitenkin halusivat jakaa oman elämänsä tarinaa, mikä oli hienoa ja noin suuressa ryhmässä hieman yllättävääkin. Ryhmä koettiin tarpeelliseksi, Sanna Elo sanoo. Kuuntelevan aikuisen tarve on suuri Mari Vikman korostaa, että ryhmässä ohjatun toiminnan ohella tärkeää on myös vapaamuotoinen kohtaaminen, tavallinen jutustelu ja kuulumisten vaihtaminen. – Siinä korostuu koulun oman henkilöstön rooli ja osaaminen. Lielahden kouluvalmentajat Sanna Elo ja Milla Tuominen ovat huippuammattilaisia. Oppilaat tuntevat heidät ennestään, heillä on taito ottaa kontakti nuoriin ja luoda hyvä ilmapiiri, jolloin ryhmässä päästään heti tekemään asioita yhdessä.   Sanna Elo sanoo, että kuuntelevan aikuisen tarve on nuorilla suuri. – Lielahden koulussa sijaitsevan nuorisokeskuksen tilat ovat päivisin oppilaiden käytössä. Oma toimipisteeni on nuorisokeskuksessa ja olen aina oppilaiden tavoitettavissa.  – Tarkoitus on, että ELOS-ryhmistä tulisi jatkumo, mistä olemme innoissamme. Hanke on tarjonnut meille täysipainoisen paketin tulevaisuutta varten, Sanna Elo toteaa.  Eläytyen osalliseksi -hankkeessa on vuoden päästä tarkoitus toteuttaa yhteistyöoppilaitosten ammattilaisten kanssa työpajoja, joissa pohditaan, millainen palvelumalli hankkeen kokemusten tuloksena voisi syntyä. – Pyrimme mallintamaan interventioiden toteutusta siten, että ratkaisuja voitaisiin hyödyntää koko maassa, Mari Vikman mainitsee. tuni.fi/fi/tutkimus/elaytyen-osalliseksi blogs.tuni.fi/elaytyenosalliseksi/ sasky.fi/sasky/hankkeet/elaytyen-osalliseksi/ ELOS Facebookissa Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä