Erityislasten vanhemmat tarvitsevat täsmätukea

Facebook
29.05.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Miten tukea omaishoitajavanhempaa, joka elää sitovaa perhearkea eikä voi irtautua kodin ulkopuolelle säännölliseen palkkatyöhön ja harrastuksiin? Pirkanmaan omaishoitajayhdistys PIONIN OPASTE-hankkeessa tuetaan työikäisten toimintakykyä. Työkaluna on käytetty Kykyviisari-kyselyä (Ttl), johon on vastannut 59 kohderyhmään kuuluvaa, lähes kaikki naisia ja äitejä. Oman hyvinvoinnin arviointi on nivoutunut järjestämäämme virkistys-, kuntoilu- ja vertaistoimintaan. Kysely auttaa tunnistamaan pulmia ja vahvuuksia kehon, mielen, arjen sujumisen ja työelämän osa-alueilla. Seurannan ja keskustelujen avulla saamme tietoa kohderyhmän tarpeista ja hankkeen vaikutuksista. Erityisesti neuropsykiatrisesti oirehtivien perheet ovat väliinputoajia, jotka hyötyvät varhaisesta puuttumisesta. Perheessä voi olla useita ADHD- tai autismikirjon diagnoosin omaavia nepsy-lapsia, joista yksikään ei täytä omaishoidon tuen kriteerejä. Yksinhuoltajaäidit ovat lähivanhempina yliedustettuina. Varhainen tuki näille perheille ennaltaehkäisee huostaanottoja ja syrjäytymistä.Arjen ennakoimattomuus kuormittaaKykyviisari osoitti henkisen hyvinvoinnin ja osallisuuden heikoimmiksi alueiksi. Hankkeessa on tuettu säännöllistä liikuntaa ja vertaistuen, muun muassa lenkkikaverin löytymistä, ja näin rakennettu resilienssiä. Seuranta kertoo henkisen kuormituksen jatkuvuudesta, vaikka helpotuksiakin arkeen on tullut. Kuntoiluun on saatu lisäpuustia, joskin perhetilanteet rajoittavat liikkumista. Osallisuuden kokemuksia ovat antaneet vertaisryhmät ja tapahtumat.Omaishoitajaäideillä on tarve tulla kuulluksi. Puhuminen helpottaa, mutta työikäisen omaishoitajan asemaan halutaan konkreettista muutosta. Moni on taistellut etuuksien puolesta kunnassa tai löytänyt keinoja perheen selviytymiseen ja lapsen kouluarkeen. Myös työelämäosallisuuden tukemiseen tarvitaan kokemustiedon jalkauttamista ja moniammatillista tukea.Moni läheistään hoitava on uupumuksen takia työelämän ulkopuolella. Lisäksi usea haluaisi vähentää työaikaa, mutta muun muassa KELAn ja TE-toimiston käytännöt eivät tue joustavaa työntekoa tai itsensä työllistämistä. Perheen talous huolestuttaa ja ratkaisujen tekeminen on vaikeaa, koska nepsy-lapsen/nuoren arki on arvaamatonta.Täsmätuki ja työelämän joustot tienä osallisuuteenTilanteissa ei tarvitsisi pinnistellä yksin, jos kunnissa olisi nepsy-asiantuntijoita opastamassa byrokratian viidakossa ja koulun käytännöissä. Kun löytyy pitkäjänteisiä ratkaisuja, vanhempien kuormitus vähenee. Omaishoitajayhdistykset tekevät mielellään yhteistyötä kuntien kanssa.Kolmannen sektorin osaamista voidaan hyödyntää, paitsi palvelujen yhdenvertaiseen ja räätälöityyn kohdentamiseen, myös työelämän joustojen lisäämiseen. Yli puolet tavoittamistamme omaishoitajista on työssä vähintään osa-aikaisesti, mutta jaksaminen on usein äärirajoilla. Monet kokevat jatkuvaa huolta sekä lapsen/nuoren tulevaisuudesta että omista työmahdollisuuksistaan. Koulutuksen pelätään menevän hukkaan, kun työtä ei voi tehdä hoitovastuun ja jaksamisen ehdoilla.Tutkimuksen mukaan joustavuus on työnantajille kannattavaa; tuottavuus nousi ja stressin aiheuttamat poissaolot vähenivät työn joustojen ansiosta. (Yeandle ym. 2006.) Valtioneuvoston selvityksen (37/2017) mukaan omaishoidon kustannukset ovat julkiselle sektorille selvästi kodin ulkopuolisen, ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia alhaisemmat.Tukitoimet ovat vaikuttavia ja tehokkaita vain räätälöityinä. Joustava ja perheystävällinen työelämä sekä varhainen tuki mahdollistavat läheistään hoitavan jaksamisen.Sirpa Törmä KT, järjestökoordinaattori, nepsy-valmentaja OPASTE-hankeLähteet
  • Shemeikka, R. ym. 2017. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 37.
  • Yeandle, S., Bennett, C., Buckner, L., Shipton, L., & Suokas, A. 2006. Who cares wins: The social and business benefits of supporting working carers. A report for Carers UK. Centre for Social Inclusion, Sheffield Hallam University.
Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä