HARKKA – harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä

Facebook
25.09.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Koronapandemia ja siitä johtuvat toimet ovat nostaneet esiin HARKKA-hankkeen tarpeellisuutta, vaikka useat hankkeen taustalla olevat kehityssuunnat ovat olleet selkeästi nähtävissä jo aikaisemmin. Korona-ajan teemat ovat korostetusti myös HARKKA-hankkeen teemoja.– Harjoittelun etäohjaaminen ja toiminta digitaalisissa kanavissa, samoin moniammatillinen oppiminen ja opiskelun yhteydet työelämään, luettelee hankkeen painopisteitä projektipäällikkö Tiina Tervaskanto-Mäentausta Oulun ammattikorkeakoulusta.Harjoittelun ohjauksen uudet mallitHARKKA - Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeen tarkoituksena on harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä kehittämällä varmistaa opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään sekä riittävä harjoittelu terveysalalla vaadittavaan potilasturvalliseen ja ammatilliseen osaamiseen jatkuvasti kehittyvässä palvelujärjestelmässä. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja sen toteutusaika on 2018–2021.Ohjaamisen saralla HARKKA-hankkeessa kehitetään terveysalan harjoitteluihin uusia ohjauskäytäntöjä, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, osaamisen kehittymistä erilaisissa ympäristöissä ja hoitotiimeissä sekä sujuvaa siirtymistä työelämään.– Toisin kuin muilla aloilla, terveysalan opiskelijat jatkoivat koronaviruksen iskettyä harjoittelujaksojaan, koska heidät nähtiin tarpeellisena työvoimana. Terveysalan opiskelijoilla on säilynyt tuntuma käytännön työhön, mikä on alalle valmistumisen edellytys. Sen sijaan harjoittelun ohjauksen ja arvioinnin menettelyjä täytyi muuttaa, koska opettajat toimivat etänä, Tiina Tervaskanto-Mäentausta kertoo.– Suunnittelimme ripeästi jo keväällä, miten saisimme tietoa asioiden sujumisesta muuttuneessa tilanteessa. Teimme kyselyn sekä opiskelijoille että opettajille. Kyselystä on koottu alustavia tuloksia, mutta niitä ei ole vielä julkaistu. Sen verran voidaan todeta, että paljon on ollut positiivisia asioita, mutta löytyy myös kehittämisen kohteita. Tuloksia julkaistaan lähiaikoina, kannattaa seurata hankkeen tiedotuskanavia.Kehittyvät digipalvelut harjoitteluympäristönäHankkeessa selvitetään opiskelijoiden harjoittelun toteutumista etäpalveluissa ja niiden soveltuvuutta harjoitteluympäristöiksi. Tavoitteena on innovoida, kehittää ja pilotoida yhdessä opiskelijoiden kanssa etäpalveluiden harjoittelumahdollisuuksia ja ympäristöjä.– Mukana on kahdeksan partnerin edustava joukko oppilaitoksia pohtimassa vastauksia sote-kentän uudistumiseen pohjoisesta Rovaniemeltä etelään Lahteen ja Tampereelle sekä itään Kuopioon ja Kajaaniin. Esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa on Etelä-Suomen kasvukeskuksiin verrattuna väestörakenteessa omat erityispiirteensä, jotka olisi hyvä ottaa huomioon, kun palveluita tarjotaan.Potilaan palveluketjussa erilaiset digitaaliset etäpalvelut tulevat osaksi arkipäivää. Tämä haastaa sekä hoitotyöntekijät että alan opettajat pohtimaan laadukkaiden etäpalveluiden tuottamisessa vaadittavaa osaamista.– Tavallisen kansalainen on valtakunnallisen sote-uudistuksen kohderyhmää. Uudistuksella pyritään siihen, että palvelut vastaisivat entistä paremmin ja yksilöllisemmin ihmisten tarpeisiin erilaisissa olosuhteissa ympäri Suomea. Valtavaa vauhtia kehittyvät digipalvelut tulevat olemaan merkittävässä roolissa, Tiina Tervaskanto-Mäentausta huomauttaa.– Tästäkin näkökulmasta hankkeen työ on ollut todella mielenkiintoista. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulu on hankkeen puitteissa tehnyt terveydenhuollon laitoksissa auditointia ja kartoitusta digitaalisten ratkaisujen, kuten etävastaanottojen, hyödyntämisestä. Kainuussa puolestaan on kehitetty ja pilotoitu uudenlaisia ratkaisuja, siellä tehdään hyvää kehittämistyötä yhdessä innovatiivisten yritysten kanssa. HARKKA-hankkeen yhtenä tavoitteena on integroida opiskelijoita mukaan yritysten kehittämistyöhön.Harjoitteluympäristöjen kartoitus, arviointi ja opinnollistaminenTiina Tervaskanto-Mäentaustan mukaan yhtenä HARKKA-hankkeen taustatekijänä on terveysalan opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien vähentyminen. Nykyisessä palvelujärjestelmässä asiakkaat viettävät sairaalassa vain lyhyen aikaa. Sairaalapäivät ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen. Ihmisiä hoidetaan peruspalveluiden piirissä siellä, missä he asuvat ja elävät.– Tiedotusvälineissä puhutaan usein vanhenevasta väestöstä ja hoitopaikkapulasta, vaikka suurin osa ikäihmisistä asuu kotonaan tai erilaisissa senioriasumisen yksiköissä. Heidän tarvitsemansa palvelut tuotetaan sinne. Vanhusväestöstä melko pieni osa tarvitsee jatkuvaa hoivaa terveydenhoidon laitoksissa.– Tästä seuraa, että opiskelijoille paikkoja ja mahdollisuuksia sairaalaympäristössä tapahtuvaan harjoittelun ei enää ole niin paljon kuin aikaisemmin. Kuitenkin meidän pitäisi pystyä järjestämään opiskelijoille harjoittelupaikkoja palveluketjussa ja hoitopolulla, erityisesti peruspalveluissa. Opiskelijamääriäkin ollaan kasvattamassa, mikä osaltaan lisää painetta harjoittelun järjestämiseen, Tiina Tervaskanto-Mäentausta kuvailee.Työssäkäynnin opinnollistaminen sekä erilaiset oppimisympäristöt tarjoavat aiempaa joustavamman ja monipuolisemman tavan opiskeluun ja opintojen etenemisen säätelyyn. Hankkeessa selvitetään terveysalan korkeakoulujen nykyisiä, uudentyyppisiä harjoittelu- ja oppimisympäristöjä sekä auditoidaan ja arvioidaan niitä. Työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä tiivistetään, jotta opiskelijoiden ympärivuotinen harjoittelu olisi mahdollista. Yhdessä työelämän kanssa hankkeessa kehitetään opinnollistamisen arviointimenetelmiä. Tuloksena syntyy kansallisesti yhtenäinen toimintamalli uudentyyppisten harjoittelu- ja oppimisympäristöjen hyödyntämiseen harjoittelussa.Moniammatillinen yhteistyö harjoittelussaMoniammatillinen yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja palvelujärjestelmän kesken luo synergiaa, tehostaa asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä ja säästää kustannuksia esimerkiksi potilasvahinkoja ja ketjuttamista vähentämällä.– Hankkeessa on tehty hyvää moniammatillista yhteistyötä yli tutkintorajojen. Pyrimme kehittämään synergiaa esimerkiksi lääketieteen ja muiden terveysalan koulutusten kesken, Tiina Tervaskanto-Mäentausta sanoo.– Tänä päivänä on tärkeää, että ammattilaiset osaavat toimia yhdessä tiiminä. Tutkimusten mukaan näin voidaan varmistaa parempi hoito. Asiakkaiden ei tarvitse hakeutua palveluihin useita kertoja eri paikkoihin, vaan asiat tulevat hoidettua yhdellä kertaa.Tiina Tervaskanto-Mäentausta kertoo, että Oulu on tässä suhteessa edelläkävijä Suomessa, sillä siellä on terveyskeskuksissa luotu yhteisiä harjoittelukäytäntöjä mm. neuvoloissa ja vastaanottotasolla tiettyjen sairauksien hoidossa.– Myös terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn sisältöjä olemme kehittäneet yhdessä lääketieteen koulutuksen kanssa. Samaa mallia viedään nyt eteenpäin muuallakin. Kun hankkeessa on monta toimijaa laajalla alueella, on tärkeää, että jaetaan hyviä kokemuksia ja pyritään välittämään niitä myös muiden käyttöön.Hankkeessa kehitetään terveysalan koulutuksen moniammatillisen harjoittelun toteutusmalleja hyödyntämällä uutta teknologiaa ja hyviä käytänteitä. Tavoitteena on kehittää uusia integroituja harjoittelutapoja, joissa opiskelijat osallistuvat uuden teknologian tai palvelujen innovaatioprosesseihin. HARKKA-hankkeen kokemuksia, tuloksia ja toimintamalleja jalkautetaan ja juurrutetaan yhdessä kaikkien hankekumppaneiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.– Kaiken kaikkiaan olemme murrosvaiheessa ja isojen asioiden äärellä. Miten tulevaisuudessa terveysalaa opiskellaan? Miten ihmisiä palvellaan? Miten opettajat ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa? Miten ammattitaidon kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan? Miten turvataan asiakkaiden hoitoturvallisuus? Kaikki nämä asiat ovat kytköksissä HARKKA-hankkeeseen, joten hanke on hyvin ajan hermolla, Tiina Tervaskanto-Mäentausta tiivistää.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/harkka/FacebookInstagramLinkedIn

HARKKA - Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeen toteuttajat:

  • Oulun ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja)
  • LAB-ammattikorkeakoulu
  • Kajaanin ammattikorkeakoulu
  • Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen sekä Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköt
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Lapin yliopisto
  • Savonia ammattikorkeakoulu
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2020.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä

Muita uutisia