Terveysalan ammattilaisten SOTE-silta -täydennyskoulutusmalli on osoittanut tarpeellisuutensa
30.09.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
– Suomessa on usean tuhannen sairaanhoitajan pula, joka jatkuvasti pahenee. Voidaankin kysyä, onko meillä yhteiskuntana varaa pitää sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon ulkomailla, erityisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, suorittaneita ammattilaisia tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän osaamistaan, valaisee Metropolia Ammattikorkeakoulun asiantuntijalehtori Aino Ezeonodo SOTE-silta -hankkeen lähtökohtaa.SOTE-silta -hankkeessa on kehitetty täydennyskoulutusmalli EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville terveysalan ammattilaisille. Täydennyskoulutuksessa he suorittavat tarvittavat lisäopinnot Valviran määräämän yksilöllisen lausunnon perusteella, jonka jälkeen he hakevat ammatinharjoittamislupaa Valviralta.– Olemme saaneet aikaiseksi hienon täydennyskoulutusmallin. Kyseessä on pätevöitymiskoulutus, jonka osallistujat ovat valmiita ammattilaisia. Heidän osaamistaan täydennetään siltä osin, mitä Suomessa työskentelemiseen tarvitaan. Maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut terveydenhoitoalan osaajat ovat usein Suomessa aivan muissa töissä, kuten rakennuksilla, siivouspalveluissa tai kaupan alan tehtävissä, vaikka osa heistä työskentelee myös hoiva- ja hoitoalalla, projektipäällikkö Päivi Rimpioja Metropolia Ammattikorkeakoulusta kuvailee.Neljän korkeakoulun konsortioKorkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke on toiminut maaliskuulta 2018 ja se on päättymässä tämän vuoden lopussa. Päätoteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja toteuttajakumppaneita ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu. Kyseessä on ESR-hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.– Neljän ammattikorkeakoulun yhteistyö on ollut hedelmällistä, olemme muodostaneet hyvän asiantuntijayhteisön. Ykkösasiana on jatkuvasti ollut opiskelija ja hänen menestymisensä edistäminen, Päivi Rimpioja toteaa.Sujuvasti töihinSuomessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammatinharjoittamisluvat myöntää Valvira, joka edellyttää EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta tietyt menettelyt, ennen kuin lupa voidaan myöntää.SOTE-SILTA -hanke on kehittänyt sujuvan ja kustannustehokkaan prosessin sairaanhoitajan, kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti), röntgenhoitajan, bioanalyytikon, suuhygienistin ja kätilön tutkinnon ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen, sekä sosionomien osalta kuvannut koulutusprosessin.– Koulutuksen on toistaiseksi suorittanut noin 30 sairaanhoitajaa ja muista ammattilaisista yksi kätilö, kaksi bioanalyytikkoa ja kaksi fysioterapeuttia. He ovat kaikki työllistyneet heti koulutustaan vastaaviin töihin omalle alalleen, Päivi Rimpioja kertoo.Yksilöllinen opintopolkuValvira pyytää ammattikorkeakoululta koulutuksen asiantuntijalausunnon koskien EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajataustaisia terveysalan ammattilaisia heidän hakiessaan ammatinharjoittamisoikeutta Suomessa työskentelyä varten. Koulutuksen asiantuntijalausuntoon perustuen Valvira määrää kullekin hakijalle mahdolliset tarvittavat lisäopinnot ja osaamisen osoittamisen. Valviran lisäopinnoista antamien ohjeistusten perusteella on jokaiselle opiskelijalle SOTE-siltahankkeessa räätälöity oma yksilöllinen opintopolku.Opinnoissa on yleensä aina moduuli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, lainsäädännöstä ja ammattialakohtaisista säädöksistä ja lääkehoidon moduuli sekä kliinisen hoitotyön moduuli. Teoriaopetus toteutetaan pääosin verkossa. Lähiopetusta on ns. simulaatiopäivinä. Merkittävä osa opinnoista on kuitenkin ammattialaan liittyvää EU-direktiivin mukaista käytännön harjoittelua työelämässä.– Opinnot kestävät keskimäärin muutamia kuukausia. Nopeimmat ovat suoriutuneet kolmessa kuukaudessa, joillakin kestää kauemmin. Kyseessä ovat aikuiset, useissa tapauksissa perheelliset ja töissä käyvät ihmiset, Päivi Rimpioja muistuttaa.– Osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä hankkeeseen, palaute on ollut positiivista. Suomen kieli tietenkin välillä tuottaa ongelmia, mutta meillä on koko ajan eri opintojaksoilla mukana Suomi toisena kielenä -opettaja. Pyrimme siihen, että koulutuksen aikana suomen kielen osaaminen nousee työnantajan vaatimalle tasolle, Rimpioja lisää.– Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 128 osallistujaa, valtaosa sairaanhoitajia. Upeita ja osaavia ammattilaisia kaikki. Jokaisella on yksilöllinen tilanne, ja lähes kaikki tarvitsevat paljon ohjausta, jotta pystyvät etenemään prosessissa, Aino Ezeonodo korostaa.Byrokratian labyrintti voi masentaaAino Ezeonodo kertoo, että Valviran antamat ohjeet ovat selkeitä, mutta kysymys onkin siitä, kuinka henkilö käytännössä voi saada Valviran vaatimat dokumentit kotimaastaan.– Monet hakijat kuvaavat tätä vaihetta labyrintiksi. Prosessiin voi kulua jopa vuosia, ja sinä aikana he tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua. Byrokratia on hidasta ja käytännöt vaihtelevat suuresti maittain. Nyt viimeisimmäksi COVID-pandemia on tuonut lisää haasteita, koska useissa maissa dokumentteja myöntävät virastot ovat kiinni tai vain osittain avoinna.Valvira varmentaa hakijalta riittävän suomen kielen taidon, josta osoitukseksi katsotaan keskitason yleinen kielitutkinto YKI3. Kielitutkintoja järjestetään hyvin harvoin, ja niihin on pitkät jonot. Lisäksi Valviralle tulee toimittaa hakijan omasta maasta ammatinharjoittamisoikeuden todistus, joka ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi.– Pätevöitymisopinnot ovat sinänsä suoraviivaiset, mutta niitä ennen ja myös niiden aikana tarvitaan paljon yksilöllistä mentorointia, jotta henkilö pääsee siihen pisteeseen, että voi ryhtyä opintoja suorittamaan, Ezeonodo tiivistää.Tuloksekas malli tuottamaan yhteistä hyvää?SOTE-silta -hanke on loppusuoralla, mutta projektipäällikkö Päivi Rimpioja haluaa varmistaa, että hankkeessa luotu tehokas toimintamalli jää suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi jatkossakin. Hankevetoisuuden sijaan tavoitteena on pysyväisrahoitteinen toiminta.– Olemme olleet yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. Olemme esitelleet kehittämäämme ratkaisua ja toivoneet, että tulevaisuuden rahoitus järjestyisi. Suhtautuminen ministeriöissä on ollut myönteistä. Asia on otettu vakavasti ja sitä on luvattu viedä eteenpäin. Odotamme, että ministeriöt vastaavat huutoomme ja hankkeen tuloksista syntyisi suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvä malli.Asiantuntijalehtori Aino Ezeonodon mukaan paras kokonaisuus olisi kansallinen ja keskitetty malli, jolla olisi vakaa rahoitus.– Se turvaisi toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Pysyvä ratkaisu helpottaisi myös tiedotustyötä maahanmuuttajien suuntaan esimerkiksi TE-palveluissa ja kotoutumiskoulutuksissa.– Toinen tärkeä seikka on se, että tällaisen toiminnan tulisi olla keskitettyä. On syytä ymmärtää, että kyse on hyvin spesifistä osaamisesta opettamisessa ja ohjaamisessa. Kohderyhmässä tarvitaan paljon henkilökohtaista ohjausta nyt ja tulevaisuudessa. Ilman mentorointia he musertuvat sinne labyrinttiin, Ezeonodo viittaa luvansaantiprosessin jäykkyyteen.– Nämä henkilöt tarvitsevat yksilöllistä ohjausta keskimäärin 30–50 tuntia. Ohjaukseen tarvittava resurssi voi vaikuttaa suurelta, mutta käytännössä se on investointi. Hyvin hoidetulla ohjauksella saadaan henkilö sujuvammin työelämään veronmaksajaksi.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta
facebook.com/sotesiltaArtikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?