Kehitysvammaliitossa keskeisenä teemana asumisen kehittäminen
30.04.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa ja palveluissa on käynnissä rakennemuutos. Myös palveluissa tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua. Kehitysvammaliitossa on käynnissä useita hankkeita, joissa kehitetään omassa kodissa asuvien tai omasta kodista haaveilevien kehitysvammaisten henkilöiden palveluita, esimerkiksi STEAn rahoittama Porukoissa-hanke.Oma yksilöllinen koti ei ole kaikille itsestäänselvyys. Moni erityistä tukea tarvitseva nuori asuu ryhmäkodissa tai asumisyksikössä, vaikka pärjäisi riittävän tuen turvin omillaan.Moni kehitysvammainen haluaa ja voi asua omassa kodissaan, kunhan tuki järjestetään yksilöllisesti. He arvostavat asumisessaan samoja asioita kuin muutkin: yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä, sijaintia ja liikkumista, palvelujen läheisyyttä sekä sosiaalisia kontakteja. Porukoissa-hanke on kehittänyt tapoja, joiden avulla on helpotettu juuri omassa kodissa asumista. Erityisesti hanke pyrkii tavoittamaan niitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat tavallista ohuempia sekä niitä, jotka toivoisivat elämäänsä uusia yhteisöjä, toimintoja ja kohtaamisia.Kehittämistyö ponnistaa kehitysvammaisten ihmisten omista asumiseen ja elämään liittyvistä toiveista ja tarpeista. Mä haluan ainakin asua -videolla (kesto 1 min, https://www.youtube.com/watch?v=CMKZ8a87nVg) kehitysvammaiset henkilöt kertovat, mikä heille on asumisessa tärkeää. Yksi haluaa kotiin lemmikin, toisille on tärkeää, että kotona on sauna ja kolmas pitää kiinni omista säännöistä. Kokemuksiin liittyvän kosketuspinnan löytämistä voi edistää pohtimalla, mikä itselle on tärkeintä asumisessa. Itsenäisyyttä, ei yksinäisyyttä- Kehitysvammaisten ihmisten haaveena on asua mahdollisimman itsenäisesti, mutta sen ei pidä johtaa yksinäisyyteen, Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala sanoo ja jatkaa:
- Asumisen rakennemuutoksen suurin haaste on, opimmeko ajattelemaan uudella tavalla. Aina henkilön tarvitsemat palvelut eivät ole valmiina olemassa, vaan ne voidaan kehittää vasta sitten, kun palveluntarve on arvioitu. Nyt olisi tärkeää ottaa kehitysvammaiset ja heidän läheisensä mukaan suunnittelemaan omia asumispalvelujaan.- Oma koti ja siihen liittyvät sosiaaliset verkostot ovat keskeinen hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden lähde. Omassa kodissa saa tehdä päivittäin omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä, on mahdollisuus uuden oppimiseen ja arjen taitojen kehittymiseen. Omassa kodissa asuminen opettaa myös vastuullisuutta ja itsemääräämisoikeus on merkittävässä roolissa. Sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvä vastavuoroisuus edistävät myös arjen sujumista ja tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille. Asumisratkaisujen on turvattava näihin mahdollisuus. Kehitysvammaiset ihmiset haluavat elää kuten muutkin ihmiset, tavallisessa asuinympäristössä muiden ihmisten keskuudessa, Hintsala korostaa.- Yksilöllisen asumisen järjestäminen edellyttää uudenlaista, luovaa ajattelua. Aina ei tarvitse rakentaa uusia palveluasuntoja tai erillisiä ratkaisuja kehitysvammaisten ihmisten asumiseen. Tavalliset asunnot soveltuvat monille kehitysvammaisille ihmisille, kunhan asumiseen liittyvät palvelut on toteutettu järkevästi ja yksilön omista toiveista ja tarpeista lähtien. Lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia kokea yhteisöllisyyttä eli tunnetta siitä, että on odotettu ja toivottu jakamaan yhteisiä asioita sekä tarpeellinen myös muille. Onnistunut asumisen järjestäminen edellyttääkin hyvää palvelusuunnittelua ja kehitysvammaisen henkilön yksilöllisten avun ja tuen tarpeiden kartoitusta, Hintsala määrittelee. Elämänlaadun lisäksi tukiasumisen ratkaisut osoittavat myös kustannustehokkuutta, vaikka säästöt eivät koskaan olekaan ensisijainen tavoite.Uusia tukimuotoja ja ratkaisuja- Hyvän asumisen näkökulma laajentaa ajatuksen kodista koskemaan myös asuinympäristöjä sekä niiden kautta jäsentyviä sosiaalisia suhteita. Porukoissa-hankkeessa olemme lähteneet yhdessä kehittämään kehitysvammaisten tukiasukkaiden kanssa sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat omassa kodissa asumista ja osallisuutta asuinalueilla. Toiminnalla pyrimme tavoittamaan erityisesti henkilöitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuet tai jotka toivoisivat uusia yhteisöjä, toimintoja tai kohtaamisia elämäänsä.Tukiasukkaiden ja naapureiden välisten suhteiden tukemisesta on saatu hyviä kokemuksia asuinalueilla järjestettyjen Porukka-hautomoiden avulla. Hautomoiden kautta tukiasukkaat ovat löytäneet paikkansa esimerkiksi vuokrataloissa järjestettävän asukastoiminnan tasavertaisina tekijöinä yhdessä naapureidensa kanssa. Hautomoissa syntynyt yhteistyö paikallisten yhdistysten ja yritysten sekä esimerkiksi kunnan liikuntatoimen kanssa on luonut uusia osallistumismahdollisuuksia ja vahvistanut tukiasukkaiden kuntalaisuutta. Syntyneissä yhteistyösuhteissa tukiasukkaat ovat saaneet paitsi uusia tuttavia ja ystäviä, myös tukea osallistumiseen jaettujen resurssien, kuten tiedon, tilojen, tarvikkeiden ja osaamisen muodossa. Yhdessä tukiasumisen ohjaajien antaman henkilökohtaisen tuen kanssa nämä tukevat merkitykselliseksi koettua arkea, joka vahvistaa pärjäämistä omassa kodissa. Myös naapurit ovat kokeneet hautomotoiminnan merkitykselliseksi sekä asuinalueiden viihtyvyyden lisääntyneen yhteisessä toiminnassa.- Etsimme uudenlaisia tapoja järjestää ihmisten tarvitsema tuki ja apu. Lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota sosiaalisiin suhteisiin ja keinoihin lisätä yhteisöllisyyttä. Hankkeen tuloksina syntyy malleja vahvistaa apua ja tukea asumisessaan tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia tukevia sosiaalisia verkostoja. Yhteistyökumppaneina hankkeessa on ollut Eksote ja Tampereella Setlementtiasunnot sekä Mikkelissä Savas-Säätiö, Susanna Hintsala mainitsee. Syksyksi Porukoissa-hanke etsii uusia kumppaneita pilotoimaan Porukka-hautomon työkirjaa, jonka avulla paikalliset toimijat voivat järjestää omia Porukka-hautomoita yhdessä kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Hanke toivookin yhteydenottoja rohkeilta kunnilta ja palveluntuottajilta, jotka haluavat jalkauttaa osallisuusstrategiansa ruohonjuuritason konkreettiseksi toiminnaksi. - Tukiasumiseen liittyen olemme lähteneet viime vuosina kehittämään uutta Naapuriapu- tukimuotoa. Oiva esimerkki on Savas-Säätiö, joka lähti etsimään naapuria, joka toimisi tukiasukkaan naapurina. Lehti-ilmoituksen perusteella löytyi nuori perheenisä, ja hän tarjoaa naapurina olemista sillä asuinalueella asuville kehitysvammaisille. Naapuriapu auttaa pärjäämään -videolla (https://www.youtube.com/watch?v=42ZJO-4td5M) naapuriaputoiminnassa mukana oleva Mika kertoo, kuinka hän viettää aikaa kehitysvammaisten naapureidensa kanssa. Korvaukseksi hän saa 50 %:n vuokrahelpotuksen. Viikoittain hän käy noin viiden naapurin luona tekemässä sellaisia arjen asioita, joita naapurit ja kaverit keskenään tekevät. Myös kuntien asuntopolitiikalla on tärkeä rooli kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehittämisessä. Aiemmissa kehittämishankkeissa olemme tehneet arvokkaaksi koettua yhteistyötä kuntien kaavoituksen ja asuntotoimen kanssa, Hintsala kertoo. Porukoissa -hankkeen tärkeänä huomiona on ollut kaupunkisuunnittelun kautta avautuvat mahdollisuudet ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja pärjäämisen edistämiseen, joita muun muassa kaupunkiasumisen jaetut tilat tukevat. Vuorovaikutuksen ja vastavuoroisuuden tukemisen lähtökohdat ovat huomattavasti paremmat, kun fyysinen ympäristö mahdollistaa ihmisten väliset luonnolliset kohtaamiset arjessa ilman, että niitä tarvitsee erillisesti tuottaa.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?