Pyydä tarjous

Kehitysvammaliitto vaatii korjauksia tulevaan vammaispalvelulakiin

Digipalvelut
09.05.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

Pitkään odotettu vammaispalvelulaki oli lausuntokierroksella, joka päättyi huhtikuussa. Lakiesitys on kehitysvammajärjestöille suuri pettymys. Kehitysvammaliiton arvion mukaan nykyisistä vammaispalveluiden käyttäjistä osa jäisi kokonaan uuden lain ulkopuolelle. Laki tiukentaisi palvelujen saamisen ehtoja entisestään, tuottaisi uusia väliinputoajaryhmiä ja nostaisi osin kohtuuttomasti asiakasmaksuja. Kehitysvammaliitto edellyttää, että puutteet korjataan ennen lain hyväksymistä.

Lakia on tehty jo pitkään, ja nyt uudessa luonnoksessa moni asia on huonommin kuin vuoden 2018 hallituksen esityksessä.

- Suurin ongelma on lain soveltamisala. Se sulkisi osan lievemmin kehitys- ja puhevammaisista sekä autismikirjon ihmisistä vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuuden määritelmä ei noudata esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen linjaa, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala toteaa.

Toinen puute on henkilökohtaisen avun voimavararajaus, joka ei kohtele kaikkia vammaisia yhdenvertaisesti. Lain mukaan henkilökohtaista apua saisi vain siinä tapauksessa, jos pystyy itse ilmaisemaan, millaista apua tarvitsee. Tämä sulkisi ulos esimerkiksi lapsia ja vaikeimmin kehitysvammaisia ihmisiä.

Päivätoiminta rajattaisiin vain hyvin suppealle kohderyhmälle ja siihen pääseminen edellyttäisi työkyvyttömyyttä. Tällä hetkellä monissa kunnissa on mahdollista yhdistellä joustavasti työ- ja päivätoimintaan ja jopa palkkatyöhön osallistumista esimerkiksi niin, että osan viikosta henkilö on töissä, osan päivätoiminnassa. Uusi laki tekisi päivätoiminnasta joustamattoman. Työtoimintaa laissa ei mainittaisi ollenkaan, ei myöskään työhönvalmennuksen tukea, jota kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

- Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämisen tavoitteena ei ollut, että esimerkiksi lievästi kehitysvammaisia ihmisiä siirtyisi vammaislainsäädännön mukaisten palveluiden piiristä sosiaalihuoltolain palveluiden piiriin. Ne palvelut hyvin harvoin vastaavat vammasta johtuviin tarpeisiin ja lisäksi ne olisivat ymmärryksemme mukaan määrärahasidonnaisia ja harkinnanvaraisia, Hintsala sanoo.

Tuettu päätöksenteko ensimmäistä kertaa lakiin

Myönteisiäkin uudistuksia lakiluonnoksesta löytyy. Sellainen on esimerkiksi tuettu päätöksenteko, joka mainittaisiin ensimmäistä kertaa Suomen lainsäädännössä. Kyseessä on YK:n vammaissopimuksen mukainen palvelu, jolla vahvistetaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä tuetaan vaikeammin vammaisia ihmisiä päätöksenteossa. Tuetusta päätöksenteosta pitäisi kuitenkin Kehitysvammaliiton mielestä säätää tarkemmin itsemääräämisoikeutta koskevassa laissa, koska vammaispalvelulaissa se olisi rajattu hyvin suppeasti vain elämän merkittäviin päätöksentekotilanteisiin.

- Erityisen tuen palveluita koskeva pykälä on tärkeä. Se korvaa kehitysvammalain mukaisia erityispalveluja. Tosin nämä palvelut on määritelty viimesijaiseksi palveluksi, vaikka niitäkin pitäisi saada tarpeen mukaan, kuten muitakin palveluita. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että osa näistä palveluista tulisi voimaan vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun muu laki on voimassa, Hintsala toteaa ja jatkaa:

- Lakiluonnoksessa on entistä paremmin säädetty kodin ulkopuolella asuvan vammaisen lapsen palveluista. Asiakasmaksut ovat kuitenkin vanhemmille kohtuuttomat, Hintsala sanoo.

Kehitysvammaliiton mielestä valmennuksen, erityisen tuen, lyhytaikaisen huolenpidon ja työ- ja päivätoiminnan välttämättömien kuljetusten tulee säilyä maksuttomina. Maksuja koskevassa sääntelyssä tulee noudattaa systemaattisesti normaalisuusperiaatetta eli maksuja ei pidä asettaa vammaisuudesta johtuviin kuluihin.

Lisätietoja: Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179
www.kehitysvammaliitto.fi

Kehitysvammaliiton 70-vuotisjuhlavuosi

Kehitysvammaliitto perustettiin jo vuonna 1952. Nyt, vuonna 2022, juhlistamme siis Kehitysvammaliiton 70-vuotista taivalta. Juhlimme työn merkeissä, iloa unohtamatta! Järjestämme mukavia kohtaamisia, juhlistamme alalla tehtävää työtä ja tuomme esiin työn iloa -ja myös elämäniloa, jota kaivataan erityisesti näin poikkeusaikoina. 

Kehitysvammaliitossa on kuusi yksikköä: Kumppanuudet ja järjestötoiminta -yksikkö, Kansalaistoiminnan yksikkö, Saavutettavuusyksikkö, Elinikäisen oppimisen yksikkö, Tietotekniikka- ja kommunikaatioyksikkö Tikoteekki sekä Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikkö. Lisäksi Kehitysvammaliitto omistaa Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:n.

Edistämme yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Olemme kansalaisten äänen vahvistaja ja esteettömien siltojen rakentaja. Työmme perustuu tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon sekä kumppanuuteen. Päämäärämme on kiteytetty kahteen sanaan: Aidosti mukana!

Muita uutisia