Työterveyslaitoksen yhteiskunnallisen foorumin, Työpuntarin, vuoden avauswebinaarissa työelämään perehtyneet tutkijat esittivät lukuisia ratkaisuehdotuksia työelämän tasapainon palauttamiseksi. Ratkaisuille on painava tarve, sillä kansalaisten Työpuntari-gallupissa esittämät erilaiset kuormitustekijät tunnustettiin valitettavan tosiksi.

Kiirettä, kasvavaa työmäärää, itsensä johtamisen vaateita, työn ja vapaa-ajan hämärtymistä, epävarmuutta oman työpaikan säilymisestä… kymmenkunta haastateltavaa avasi Työpuntari-gallupissa työelämän tasapainoa horjuttavia kuormitustekijöitä.

Tutkimusprofessorit Ari Väänänen ja Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sekä työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta nostivat webinaarissa esiin eri näkökulmista ratkaisuja, joilla työpaikat voisivat tukea työkykyä ja mielenterveyttä.

Ratkaisut voivat löytyä muualta kuin terveydenhuollosta

Ari Väänänen taustoittaa isoa yhteiskunnallista muutosta, jonka seurauksena arjen ilmiöitä tarkastellaan yhä useammin psykologisilla käsitteillä ja lääketieteellisesti. Alidiagnosoinnista on päädytty medikalisaatioon.

– Usein työelämässäkin olisi hyvä kysyä, onko kyse mielenterveydestä vai jostain muusta. Ettei heti siirrettäisi työterveyshuollon piiriin, jos hyvinvoinnissa tulee haasteita. Olisiko hyvä etsiä ratkaisuja jostain muualta, Väänänen herättelee.

– Tasapainoa työelämään voisi pyrkiä hakemaan kehittämällä olosuhteita työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Jos työssä tulee hyvinvointiin liittyviä haasteita, niitä on syytä ensin pyrkiä ratkaisemaan työpaikalla, eikä siirtää niitä heti työterveyspalvelujen piiriin.

Hän mainitsee hyvistä kehityskohteista esimerkkeinä perehdytyksen, työkulttuurin ja johtamisen. Lisäksi Väänäsen mukaan nykyistä selkeämmin tarvittaisiin rajoja työhön ja vapaa-aikaan suojaamaan hyvinvointia.

Voimavarat auttavat kovassakin kuormituksessa

Jari Hakanen kertoo, että työn voimavarat, kuten työn imu, voivat suojella työuupumukselta. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, kun työssä on paljon kuormitusta. Ihmiset sopeutuvat muutokseenkin paremmin, jos johtaminen on kannustavaa ja tukevaa.

Hakanen rohkaisee työpaikkoja edistämään aktiivisesti hyvinvointia. Se onnistuu palvelevalla johtamisella. Erityisesti on syytä satsata hyvään esihenkilötyöhön.

– Välillä kannattaa pysähtyä hetkeksi yhdessä miettimään, mitä me teemme hyvin, mitä voitaisiin tehdä jotenkin tosin. Ottaa opiksi työyhteisön kokemuksista, Hakanen korostaa.

– On tärkeää organisoida työtä niin, että kukaan ei jää yksin muutosten ja haasteiden kanssa.

Elämänkaariajattelu ja kohtuullisuus odotuksissa tukevat kestäviä työuria

Saija Mauno puhui työn intensifikaatiosta, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että työtahti on kiristynyt, tauottaminen vähentynyt ja monella on tarvetta multitaskata.

– Haluaisin muistuttaa, että työelämä on pitkä maraton – ellei jopa vaellus – jossa kaikkea ei tarvitse saada kerralla.

Johtamisessa se tarkoittaa esimerkiksi työn tavoitteiden kirkastamista sekä turhakkeiden ja härpäkkeiden karsimista työnkuvista.

– Työpaikalla tulee sopia, mitkä ovat ydintavoitteet ja millaista itseohjautuvuutta odotetaan työuran eri vaiheissa. Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea johtamisesta, Mauno sanoo.

Lähde: Työterveyslaitos