Koronaepidemialla kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin
30.04.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen arvion mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on merkittäviä vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän palvelutarpeita kasautuu, vaikutusarviossa todetaan. Jonojen purkaminen tulee olemaan vaikeaa ja lisäämään resurssien tarvetta. - Jos rajoitustoimia jatketaan loppuvuoden ajan, vaikutukset hyvinvointiin ja koko kansantalouteen ovat merkittävät ja toipuminen kestää kauan, sanoo tietoylijohtaja Pekka Rissanen. Epidemia on jo nyt vaikuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseen laajastiRaportin mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet eriarvoisessa asemassa epidemiaan varautumisessa ja reagoimisessa. Isoilla kuntayhtymillä on paremmat edellytykset johtaa henkilöstöä ja jakaa voimavaroja. Työvoimaa on esimerkiksi voitu siirtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä. - THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy, sanoo yksikönpäällikkö Kimmo Parhiala.Palvelujärjestelmän paine kasvaa, kun jonot pitenevät. Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on syytä varautua huolellisesti.Suojautuminen ja ohjeiden ristiriitaisuus huolettavat henkilöstöäAsiantuntija-arvioissa todetaan myös, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn liittyy useita riskejä, jotka on otettava vakavasti. - Kentällä esiintyy huolta suojauksen ja suojavälineiden riittävyydestä ja asiakkaiden turvallisuudesta. Lisäksi henkilöstön mahdolliset tartunnat ovat merkittävä riski järjestelmän kantokyvyn kannalta. Epidemian pitkittyessä myös henkilöstön väsymisen ja uupumisen riski kasvaa, Parhiala sanoo.Myös eri viranomaistahoilta tulleiden suojainten käyttöön liittyvien ohjeiden toimeenpano on aiheuttanut ristiriitatilanteita työyksikkötasolla.Haavoittuvassa asemassa olevia tuettavaRaportissa nostetaan esille ihmisryhmiä, joiden arjessa pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen epidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet vaikuttavat erityisesti.Heitä ovat viruksen riskiryhmään kuuluvien ikääntyneiden lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ja asunnottomat, joiden arkea ovat kannatelleet monet ryhmämuotoiset ja vuorovaikutukseen perustuvat tukimuodot. - Mahdollisuudet digitaalisten palvelujen käyttöön vaihtelevat väestössä paljon, ja erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset jäävät helposti näiden palvelujen ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Laura Kestilä.Myös monet lapsiperheet ovat kuormittavassa tilanteessa, jota kasvavat toimeentulo-ongelmat heikentävät entisestään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat perheet, joissa on ollut jo aiemmin ongelmia tai orastavia ongelmia. Tilanteen pitkittyessä on todennäköistä, että sosiaalihuollon palvelut ruuhkautuvat ja toimeentulotuen tarve kasvaa, vaikutusarviossa todetaan.Epidemia nostaa väestössä pintaan niin pelkoa kuin myötätuntoaRaportissa käsitellään myös väestön mielialaa epidemian aikana. Reaktiot epidemiauutisointiin vaihtelivat pelosta ja surusta kiinnostukseen ja myötätuntoon. Tunteiden raportoinnissa oli nähtävissä kolme ajallista piikkiä: ensimmäisen tartunnan uutisointi, pandemiaksi julistaminen ja Uudenmaan sulkupäätös. Kielteiset tunnetilat ja psyykkinen kuormitus näyttävät olevan yleisimpiä niiden keskuudessa, joilla oli terveysongelmia jo ennen epidemiaa. - Kokonaisuudessaan väestön yleinen henkinen ilmapiiri on kuitenkin kohtuullisen hyvä. Tulevaisuuden näkymien heikkeneminen sekä toimeentulo-ongelmien paheneminen saattavat kuitenkin näkyä mielialojen laskuna viimeistään kesällä, johtava asiantuntija Vesa Jormanainen arvioi.Raportissa esitetyt arviot perustuvat THL:n asiantuntijoiden analyysiin, eri asiantuntijaverkostoissa esiin nousseisiin havaintoihin, sekä THL:n ja Kelan rekisteriaineistoihin ja muihin kansallisiin tietolähteisiin.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?