– Robotiikka ja digitalisaatio ovat tulleet vahvasti hoitotyöhön, joten hoitajat tarvitsevat niihin liittyvää osaamista, kiteyttää ROBOTA-hankkeen ytimen projektipäällikkö Riikka Siuruainen Laurea-ammattikorkeakoulusta.

ROBOTA – digitaalisten taitojen kehittäminen robotisaation avulla on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hanke, jonka tarkoituksena on vastata akuuttiin tarpeeseen lisätä ja parantaa sote-henkilöstön digitaalista osaamista ja valmiuksia yhteiskunnassa nopeasti tapahtuvaan digiloikkaan. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyssektorin työssä olevat hoivatyöntekijät sairaaloissa, hoivakodeissa sekä kotihoivassa.

Hanke toimii 2022–2023 ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta React-EU-toimenpiteestä. Päätoteuttajana on Laurea-AMK.

Rutiinit roboteille, hoitajat hoitamaan

ROBOTA-hanke on lähtenyt liikkeelle aidosta tarpeesta automatisoida rutiininomaisia toimia, joissa ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole välttämätön.

– Tarkoitus ei ole korvata ammattilaisia tai lisätä robotiikkaa robotiikan vuoksi, vaan vähentää työn fyysistä rasittavuutta, sujuvoittaa hoitotyön prosesseja ja tehostaa välittömän hoitotyön osuutta, korostaa Riikka Siuruainen.

– Hankkeessa toteutetut pilotit, ketterät kokeilut, perustuvat yhteiskehittämiseen ja palvelumuotoilun ajatukseen. Tällainen toimintatapa sitouttaa henkilöstöä oman työnkuvan muokkaamiseen ja prosessien kehittämiseen. Ammattilaiset itse tuntevat parhaiten työympäristönsä ja -tehtäviensä tarpeet.

Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori Kirsi Leinonen toteaa, että viimeisimmän vuoden aikana on entisestään korostunut se tosiasia, että hoitohenkilöstön määrä ei riitä.

– Samalla on huomattu, kuinka sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät paljon sellaisia työtehtäviä, jotka eivät vaadi syvällistä sairaanhoidollista koulutusta ja jotka voisi näin ollen tehdä jonkin toisen ammattiryhmän edustaja – tai robotti. Julkisessa keskustelussa on keskitytty ammattiryhmiin, roboteista ei ole juurikaan puhuttu.

Neljä työpakettia

ROBOTA-hankkeessa on neljä työpakettia, joista ensimmäisessä kartoitetaan hankkeeseen osallistuvissa sote-organisaatioissa digitaitojen lähtötasoa, robotisaation nykyistä hyödyntämistä sekä robotisaatioon liittyviä tarpeita.

Toisessa työpaketissa toteutetaan ketteriä pilotteja sote-organisaatioiden yksiköissä. Työpaketissa hyödynnetään osallistavaa yhteiskehittämistä (palvelumuotoilu), jolloin osallistujat sitoutuvat mukaan kehittämiseen jo haasteen muotoiluvaiheessa. Varsinaisen kohderyhmän, eli hoivatyöntekijöiden, lisäksi myös opiskelijat voivat osallistua pilotteihin ja yhteiskehittämistyöpajoihin.

Ketterät kokeilut ovat osa modulaarista koulutuskokonaisuutta, jonka kehittäminen muodostaa kolmannen työpaketin. ROBOTA-hanke luo vaikuttavuuden mittariston (tavoitteet, tulokset ja niiden vaikuttavuus akseleilla yhteistyön syvyys – osaamisen jakaminen – toimijoiden keskinäinen riippuvuus ja sitoutuminen). Digitiekartalla suunnitellaan kehittämisen stepit teknologian adaptaatiolle tulevaisuuteen sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Neljäs työpaketti muodostuu hankkeen tulosten levittämisestä, jossa avainroolissa on modulaarinen ja skaalattava osallistavan koulutuksen konsepti -webinaarisarja.

Ketterät kokeilut aitoihin tarpeisiin

Riikka Siuruainen kertoo, että pilotoivien yksiköiden tarpeet ovat yksilöllisiä, ja ROBOTA-hanke pyrkii räätälöimään tarpeita vastaavat ratkaisut.

– Ensin pohdimme yhdessä, mikä on robotiikan tarve työpaikalla ja millaisista ratkaisusta olisi eniten hyötyä. Sitten järjestämme ratkaisut heille osaksi arkea kokeiltavaksi käytännössä. Pilotoivan yksikön henkilöstö itse määrittelee, mihin ja miten robotiikkaa käytetään.

– Hankkeen kautta tulee teknologinen asiantuntemus esim. robottien käyttöliittymien räätälöintiin, joten pilotoijilta ei edellytetä esim. koodausosaamista.

Robotti voi hoitaa sairaalalogistiikkaa

Kotkassa toimivassa Kymenlaakson keskussairaalassa ROBOTA-hanke toteutti pilotin mobiilirobotin käytöstä sairaalalogistiikassa.

Mobiilirobotti kuljetti endoskooppeja välinehuollon ja tähystysyksikön välillä. Tarve taipuisien tähystinten kuljettamiselle nousi esille sairaalan laajennusosan valmistuttua. Kokeiluun sisältyi kartoitusajo, autonomisen ajon pilotti, iteraatiot ja toinen autonomisen ajon pilotti. Lisäksi suunniteltiin malli kuljetusrobotille sopivasta kuljetusyksiköstä, joka soveltuu tähystinten kuljettamiseen.

– Sairaalalogistiikkaan meillä on suunnitteilla koulutus- ja pilottikokeilu erään yhteistyökumppanin yksikköön Keski-Uudellamaalla, Kirsi Leinonen kertoo.

– Siellä toimitilana on vanha sairaala, jossa on valtavan pitkiä käytäviä monessa kerroksessa. Hoitajalle kertyy työvuoron aikana toistakymmentä tuhatta askelta.

Aktivointia ja vuorovaikutusta

Interaktiivisia MotoTiles-liikuntalaattojakäytetään tekemään liikkuminen kiinnostavaksi ja haastavaksi. Lattialle sijoitettavat laatat voidaan yhdistää erilaisilla tavoilla, joista syntyy harjoituksia ja liikuntatehtäviä. ROBOTA-hankkeen kautta MotoTiles-liikuntalaattoja on testattu mm. Keusoten kuntoutusyksikkö Kiljavan sairaalassa. Kokemusten perusteella laatat ovat helppo ja hauska liikuntaan aktivoiva työväline.

Paro-robottihylje on kehitetty tarjoamaan terapeuttista hoitoa ja seuraa ihmisille, erityisesti vanhuksille. Se muistuttaa pientä hylkeenpoikasta, ja sillä on kyky liikehtiä, äännellä ja reagoida ihmisen vuorovaikutukseen. Paroa pilotoi Lauttasaaren senioritalo. Havaittiin, että hylkeen käyttö rohkaisee, viihdyttää, lohduttaa, ilahduttaa ja yhdistää vanhuksia.

Välineitä kokeiltavaksi sekä oppilaitoksilta että yrityksiltä

Kirsi Leinonen kertoo, että robotiikan ja terveysteknologian ratkaisuja on hankkeessa tarjolla sekä yrityskumppaneiden kautta että oppilaitoksilta itseltään.

– Molemmilla oppilaitoksella on omia välineitä ja robotteja, joita voimme lainata pilotoiviin yksiköihin. Uusimpina välineinä meillä on tarjolla nostopukuja eli niin sanottuja eksoskeletoneja, joita piloteissa on päästy jo testaamaan. Niitä hyödynnetään myös opetuksessa.

– Käytettävissä on myös drone, jonka avulla esimerkiksi kuvattiin videomateriaalia Kaunialan sairaalan aistihuoneeseen mahdollistamaan etäulkoilun kokemusta.

Uudet kokeilijat tervetulleita

Riikka Siuruainen muistuttaa, että fyysisen robotiikan ohella sote-sektorilla voidaan hyödyntää myös ohjelmistorobotiikkaa.

– Hankkeen eräs yhteistyökumppani on kotimainen yritys, joka on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän puheentunnistusohjelman sote-sektorin tarpeisiin.

Kirsi Leinonen mainitsee, että hanke on ottamassa askelta myös kehitysvammaisten palveluiden puolelle.

– Meillä on jo kokemusta esim. Pepper-palvelurobotista ikäihmisten parissa, ja samaa robottia voisimme kokeilla kehitysvammaisten ihmisten kanssa.

ROBOTA-hankkeen ketterät kokeilut jatkuvat toistaiseksi, ja uusia pilotteja mahtuu mukaan. Piloteista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hanketoimijoihin (yhteystiedot artikkelin lopussa).

Luontevaa yhteistyötä

ROBOTA-hankkeessa Laurean ja Xamkin henkilöstöön kuuluvat muodostavat tiiviin ja yhtenäisen hanketiimin, jolla on monipuolista osaamista. Hankkeesta löytyy sekä hoitotyön että teknologian ammattilaisia.

– Lisäksi hankkeessa tarvitaan yrityksiä mukaan asiantuntijoiksi, ja yritykset ovat kyllä mielellään mukaan lähteneetkin. Hanke on hyvä esimerkki kolmikantayhteistyöstä, jollaista voisi olla enemmänkin, Riikka Siuruainen sanoo.

Kynnys teknologian käyttöön madaltuu

Kirsi Leinosen mukaan on tärkeää, että ROBOTA-hankkeen piloteissa sekä työntekijät että opiskelijat pääsevät tutustumaan terveysteknologiaan ja robotiikkaan.

– Vaikka kokeiltu väline ei jäisi kyseisen yksikön käyttöön, niin kokeilu herättelee huomaamaan, että tällaisia ratkaisuja on olemassa. Kokemus toivottavasti madaltaa kynnystä teknologian käyttämiseen jatkossa.

– Alussa osallistujilla voi olla empimistä ja ennakkoluuloja, mutta palaute pilottien jälkeen on ollut positiivista. Ihmiset toteavat, että olipa hyvä, kun tuli kokeiltua.

Riikka Siuruainen painottaa, että hanke muodostaa opiskelijoillekin valmiuksia teknologian hyödyntämiseen, mikä on arvokasta sote-sektorin tulevaisuuden kannalta.

– Oppilaitokset tuovat opetukseen uusimman tiedon, ja opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia päästä osallistumaan ajanmukaisiin pilotteihin. Pyrimme tuomaan koulutustilanteet pois luokkahuoneista sinne, missä osaamista tarvitaan.

Webinaarisarja tulossa

ROBOTA-hanke haluaa tarjota tietoa toteuttajien kokemuksista ja kansainvälisistä caseista. Tätä varten hanke on työstämässä asiantuntijoiden alustuksiin pohjautuvaa webinaarikoulutussarjaa, joka on avoin kaikille robotiikan ja digiteknologian sote-alalla hyödyntämisestä kiinnostuneille.

– Suunnittelemme lyhyitä teemoitettuja webinaareja, joista ensimmäiset on tarkoitus pitää jo loppukevään aikana ja jatkaa sarjaa syksyllä. Hankkeen päättymispäivä on toistaiseksi 31.8.2023, mutta jatkoajasta neuvotellaan parhaillaan, kertoo Riikka Siuruainen.

– Webinaarien aikataulut hahmottuvat lähiaikoina, kannattaa seurata viestintäämme.

xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/robota/

laurea.fi/hankkeet/r/robota---digitaalisten-taitojen-kehittaminen-robosaation-avulla/

Riikka Siuruainen, projektipäällikkö, Laurea
+358 40 557 5072
[email protected]

Jonne Holmén, projektipäällikkö, Xamk
+358 44 702 8403
[email protected]