Lupa puhua -hankkeessa muistiperheiden ja muistiammattilaisten yhteistyöllä välineitä huolten puheeksi ottamiseen
18.05.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Suomen muistiasiantuntijat ry (SUMU) toimii eri sote-alan ammattilaisia yhdistävänä vapaaehtois- ja asiantuntijajärjestönä. SUMUn tavoitteena on edistää muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia ja elämänlaatua.- Suomen muistiasiantuntijat ry kehittää uusia toimintamalleja ja välineitä muistisairaiden ihmisten parissa työskentelevien henkilöiden tueksi, ja vaikuttaa palvelujärjestelmien kehittymiseen. Lisäksi erilaiset muistityön osaamisen kehittämiseen liittyvät koulutukset ja julkaisut ovat tärkeä osa toimintaamme, Lupa puhua -hankkeen projektipäällikkö Minna Kataja-Rahko kertoo.SUMUn uusin projekti on maaliskuussa 2019 käynnistynyt Lupa puhua -hanke, jossa rakennetaan yhteistyötä muistiperheiden ja muistiammattilaisten välille ja kehitetään välineitä huolten puheeksi ottamiseen.Lupa puhua -hanke on osa Ikäinstituutin ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n koordinoimaa Elämänote-ohjelmaa. Hanke toimii yhteistyössä eri järjestöjen, kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa.Kehittämistä yhdessä ammattilaisten ja muistiperheiden kanssa- Viime syksynä pyysimme muistisairaiden kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kertomaan asioista, joissa he kokevat haasteita omassa työssään. Kyselyssä nousi esille vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen parisuhteista, seksuaalisuudesta ja kaltoinkohtelusta sekä päihteiden väärinkäytöstä. Monet muistityön ammattilaiset toivat esille, että vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen oikea-aikaisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa on vaikeaa. Haastavista asioista asiakkaiden kanssa puhuminen edellyttää vahvaa tietoisuutta, asiakkaan tuntemista ja oikea-aikaisuuden ymmärtämistä.- Ammattilaisten näkökulmasta huolena oli myös muistiperheiden vaikeus ottaa vastaan palveluita. Ulkopuolisen avun vastaanottaminen koetaan usein niin vaikeana, että mieluummin yritetään pärjätä omin voimin. Ammattilaisten huolena oli, että palvelujärjestelmämme ei aina kohtaa perheiden tarpeita. Muistiperheet peräänkuuluttavat ammattilaisen tarjoamalta yhteistyöltä erityisesti kuulluksi tulemista ja kiireetöntä, läsnä olevaa kohtaamista, Minna Kataja-Rahko kertoo.- Lupa puhua -hankkeessa näitä haasteita pyritään ratkomaan. Teemme kehittämistyötä rakentamalla hyviä kohtaamisia muistiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välille esimerkiksi yhteisissä kehittämistyöpajoissa. Kannustamme huolten puheeksi ottamiseen sekä luomme rakentavan sekä luottamusta ja avoimuutta ruokkivan keskustelun mahdollisuuksia. Tästä kehittämistyöstä odotamme syntyvän välineitä vaikeiden asioiden ja huolten puheeksi ottamiseen, Kataja-Rahko kuvaa.- Yhteistyökumppaneistamme muun muassa Hangon kotihoidon kanssa ryhdymme pilotoimaan hankkeessa syntyvää puheeksi ottamisen mallia ja välineitä, ja keräämään kokemuksia ammattilaisten ja muistiperheiden näkökulmasta, Kataja-Rahko mainitsee.Muistisairauteen liittyvät vaikeat asiat puheeksiIkääntymisen mukanaan tuomat muutokset muokkaavat ihmisen henkistä ja fyysistä olemusta. Tämä on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta myös ikääntyvien ihmisten seksuaalisuuteen. On pohdittu, miten seksuaalisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa.- Seksuaalisuus on parisuhteessa tärkeä elementti. Muistisairaus tuo tähänkin monenlaisia näkökulmia, ja ihmiset saattavat pohtia missä määrin seksuaalisuus ”saa kuulua” muistiperheen arkeen. Muistisairauden edetessä kyvyt keskustella kuten ennen muistisairautta heikkenevät ja saattavat aiheuttaa valtavia muutoksia parisuhteeseen. Usein terve puoliso kokee jäävänsä yksin, eikä osaa tai ymmärrä hakea tukea itselleen, Minna Kataja-Rahko sanoo.- Päätavoitteenamme on lisätä kotona asuvien muistiperheiden jaksamista ja hyvinvointia. On hyvä muistaa, että muistisairaus on sairaus sairauksien joukossa eikä sitä tarvitse piilotella tai hävetä. Yleensä avoimuudella saa parhaan avun. Myös lähipiirin on hyvä tietää muistisairaudesta, jotta ymmärrys lisääntyy, Kataja-Rahko sanoo.Kataja-Rahkon mielestä kaivataan rohkeampaa otetta muistisairaita työssään kohtaavilta ammattilaisilta. Hän toivoo, että asioista ääneen puhuminen muuttaisi ihmisten asenteita muistiystävällisempään suuntaan, lisäisi avoimuutta ja antaisi rohkeutta puhua vaikeistakin asioista. Muistiammattilaisten yhtenäinen linja asioiden käsittelemisessä edesauttaisi tätä kehitystä.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?