Sairaaloiden lääkehuoltojen yhtenä isona ongelmatekijänä ovat lääkinnälliset virheet joko lääkkeiden jakelussa tai annostelussa. Unit Dose -järjestelmän ansiosta lääkkeiden jäljitettävyys on toteutettu niiden pakkauksesta aina lääkkeiden antovaiheeseen saakka. Samalla päästään eroon osastoilla tehtävästä manuaalisesta lääkeannostelusta.

Apteekkimaailmassa puhutaan termistä CLMA (Closed Local Medication Administration), eli suljetusta lääkekierrosta, jossa jokainen vaihe on varmennettu osa prosessia. Järjestelmäautomaatio hoitaa pakkausvaiheessa yksittäisen lääkkeen pussiin ja jakeluvaiheessa saaja ja annettavat lääkkeet tunnistetaan viivakoodilla. Tätä kautta voidaan pienentää mahdollista virhemarginaalia merkittävästi.

– Kun puhutaan jatkuvasti tapahtuvasta manuaalisesta työstä, joka pystytään automatisoimaan, voidaan Unit Dose -järjestelmän kautta saavuttaa merkittävää etua myös työajan suhteen. Tämän merkitys korostuu erityisesti nyt, kun sairaanhoitohenkilöstöstä on pulaa, myyntipäällikkö Hannu Eloranta toteaa.

Lääkehävikki pienenee merkittävästi

Kun osastoilla ei enää tarvita omaa isoa lääkevarastoa, ei myöskään avattuja pakkauksia vanhene samanlaisia määriä.

– Keskitetty järjestelmä osaa käyttää lääkkeitä aina vanhimmasta päästä, jolloin lääkkeet eivät pääse vanhenemaan.

Eloranta kertoo, että kun automaatio on lähettänyt potilasannoksen ja lääkintään tuleekin lääkäriltä muutos, voidaan käyttämätön lääke palauttaa takaisin apteekkiin.

– Jokaisella lääkepakkauksella on uniikki tunnistin, joten se pystytään palauttamaan varastoon ja hyödyntämään uudelleen.

Unit Dose -järjestelmän käyttö on erityisen hyvin perusteltavissa yliopisto- ja keskussairaalakokoisissa sairaaloissa, vaikka järjestelmästä on Elorannan mukaan hyötyä pienemmissäkin yksiköissä.

Järjestelmäintegraatiot ovat keskeisessä roolissa toimivaa toteutusta

Järjestelmäintegraatioon liittyy monia eri työvaiheita, kuten yksittäisen lääkkeen irrottaminen läpipainopakkauksesta, sen annostelu pussiin, pussin tunnistetarroitus, varastointi sekä varaston ylläpito. Annosteluvaiheessa laitteiston on lisäksi suoritettava lääkkeen keräily annetun reseptin mukaisesti.

– Ensimmäisenä tulevat ohjelmistointegraatiot, sillä Unit Dose -järjestelmän on keskusteltava sairaala-apteekin lääkejärjestelmän sekä potilashallintajärjestelmän kanssa. Mikäli järjestelmään liitetään muitakin integraatioita, kuten vaikkapa putkipostia ja robottijärjestelmiä, lääkkeiden jakelua varten, näidenkin ohjelmistojen täytyy integroitua osaksi järjestelmää. Kokeneena järjestelmätoimittajana Sintecolla nämä asiat ovat hyvin hallussa.

– Sairaalalle on suurin haaste rakentaa prosessi kokonaan uudenlaisen lääkejakelun ympärille, koska tämä myllää aikaisemman jakeluketjun melkein kokonaisuudessaan uusiksi.

Älykäs järjestelmä ei halvaannu edes vikatilanteessa

– Jokainen laite tulee jossakin vaiheessa rikkoutumaan, siksi järjestelmälle tarvitaan myös toimivat huoltopalvelut. Lääkehuolto on niin keskeinen osa sairaalan toimintaa, ettei se saa halvaantua missään vaiheessa. Tässä modulaarinen Unit Dose -järjestelmä on lyömätön. Järjestelmä koostuu useammasta itsenäisestä yksiköstä, joiden kautta toteutuu ns. kahdennus, eli jos jokin laite vikaantuu, toinen tai kolmas laite voi ottaa vikaantuneen laitteen tehtävät hoitaakseen, eikä lääkehuolto näin ollen halvaannu edes vikatilanteessa. Järjestelmän modulaarisuuden etuihin kuuluu myös se, että moduuleita lisäämällä voidaan laitteiston kapasiteettia lisätä myöhemmässä vaiheessa, Eloranta toteaa.

Suomessa ensimmäisen Sintecon valmistaman ja Mekalasin toimittaman Unit Dose -järjestelmän toteutus on loppusuoralla Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja se on edennyt Elorannan mukaan erittäin hyvin.

– Vastaanottotarkastukset ja integraatiot ovat edenneet suunnitellusti ja prosesseja koestetaan pala palalta eteenpäin.

www.mekalasi.fi