Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuus tehostuu terapiatakuulain myötä toukokuussa.

Perusterveydenhuollossa tehtyjen mielenterveyskäyntien määrä on vuodesta 2020 lisääntynyt 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia. Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet vuoden 2020 tasolla.  

– Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.   

Nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on yleistä 

Mielenterveysperustaiset käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä.  18–22-vuotiaista naisista mielenterveyskäynti oli peräti kolmanneksella (31 %). Vastaava osuus vuonna 2020 oli 24 prosenttia. 

– Nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta, ylilääkäri Aalto-Setälä sanoo. 

Lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. 

Mielenterveysperusteisia käyntejä hankitaan myös yksityisesti. Lisäksi julkinen terveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto voivat hankkia nuorelle hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta. 

Terapiatakuulaki voimaan toukokuussa 

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa ja tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa vahvistetaan 1.5.2025 voimaan tulevalla lainsäädännöllä. Sen myötä lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. 

– Uudistus on hyvinvointialueille haastava, mutta niille on annettu erillisrahoitus osaamisen lisäämiseksi. THL:n roolina on arvioida erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveysperusteisen hoidon yhdenvertaisuus, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta. 

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL