Satakunta DigiHealth -hankkeessa jalostetaan teknologisia innovaatioita yhdessä teknologiayritysten ja soteorganisaatioiden kanssa. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia teknologioiden suunnitteluun, testaamiseen ja kehittämiseen sekä palvelumuotoiluun aidoissa asiakasympäristöissä.  – Tarkoituksena on saada teknologiayritysten tuotekehitykseen mukaan aitojen käyttäjien ja asiantuntijoiden ajatukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin kehittämistyö voidaan kohdistaa oleellisiin asioihin, mikä on myös kustannustehokasta, sanoo projektipäällikkö Niina Holappa Prizztech Oy:stä.  Hankkeen päämääränä on lisätä teknologiaosaamista ja hyvinvointiteknologian hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla sekä parantaa sote-palveluiden saavutettavuutta, laatua ja asiakaskokemusta.  – Hyödynnämme yhteiskehittämisen mallia, jossa mukana ovat tuotteiden ja palveluiden tarjoajat, soteammattilaiset ja mahdollisesti myös sote-palveluiden asiakkaat. Pyrimme saamaan käyttäjien äänen kuuluviin ja samalla soveltamaan teknologiaa soteprosesseissa. Hanke pyrkii lisäämään sotesektorin tietoisuutta teknologiasta ja sen hyödyistä.  Satakunta DigiHealth ‑hankkeen toiminta-aika on 1.1.2019–31.12.2021. Hankkeen toteuttajia ovat Prizztech Oy (päätoteuttaja), Sataedu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja WinNova. Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto (EAKR) ja alueen kunnat.  – Koronavirus on vaikuttanut hankkeen toteuttamiseen. Pilotointien käyttökoulutuksia on järjestetty etänä, ja joitakin pilotteja on jouduttu lykkäämään tai jopa perumaan. Hankkeen toteuttajien järjestämät marraskuiset Hyvinvointiteknologiamessut olivat viime vuonna kokonaan verkossa. Kaksipäiväinen tapahtuma sisälsi viisi webinaaria ja kaksi työpajaa, jotka tavoittivat runsaasti yleisöä ympäri Suomen. Jännitämme, miten tämän vuoden tapahtuman kanssa käy.  Projektipäällikkö Niina Holappa +358 44 710 5455 [email protected]  satakuntadigihealth.fi facebook.com/SatakuntaDigiHealth/ twitter.com/SataDigiHealth/  

Inscripta Oy:n puheentunnistus kehittyi Satasairaalan sisätautien poliklinikan pilotoimana 

Satasairaalan sisätautien poliklinikka pilotoi Satakunta DigiHealth ‑hankkeen koordinoimana Inscripta Oy:n kehittämää tekoälypohjaista puheentunnistusta, joka prosessoi sanelut suoraan potilastietojärjestelmään, tai vaihtoehtoisesti valmistelee sanelut tekstinkäsittelijöille, jotka tarkistavat tekoälyn prosessoimat sanelut.   – Prosessi on perinteistä menetelmää huomattavasti nopeampi. Tekstinkäsittelijän rooli on olla kirjoittajan sijaan laadunvalvoja. Puheentunnistus tuottaa tekstinkäsittelijälle lähtökohtaisesti 97 %:sti valmiin tekstin, jota hän voi korjata, kertoo Inscriptan asiakkuusjohtaja Tomi Väätäinen  – Toinen työnkulun vaihtoehto on edustatunnistus, jossa työpäätteelle asennettava sovellus muuttaa lääkärin puheen kirjoitukseksi reaaliaikaisesti hänen itsensä tallennettavaksi. Usein lääkärit haluavat laittaa vähemmän kiireelliset pidemmät tekstit tekstinkäsittelijöille ja tehdä itse kiireelliset tallennukset.  Teknologia on Inscriptan kehittämä ja kieliriippumaton. Tekoälypohjainen puheentunnistus oppii ja kehittää itseään korjausten perusteella. Lisäksi malli on optimoitu ymmärtämään lääketieteellistä kieltä. Inscriptan puheentunnistus on markkinoiden tarkin.  – Aiemmin sovellustamme on käytetty sote-sektorilla lähinnä perusterveydenhuollossa ja työterveydenhuollossa. Sisätautien poliklinikka oli meille uudenlainen kohde. Saimme kokemusta siitä, miten puheentunnistus ja tekoälyn oppiminen toimivat erikoissairaanhoidossa, Väätäinen toteaa.  Automatisoinnille on mahdollisuuksia  Pilotointi kesti syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Sisätautien poliklinikan ylilääkärin Juha Liikalan mukaan sovelluksen käyttöopastus oli sujuva, vaikka joillekin lääkäreille täytyi hankkia älypuhelin sovelluksen päätelaitteeksi.  – Sinänsä sanelu älypuhelimeen on yhtä helppoa kuin sanelimeen, mutta toimiakseen puheentunnistus edellyttää selkeää ja rauhallista sanelua. Alkuvaiheessa sovelluksen sanavarasto oli vielä melko puutteellinen, joten tekstinkäsittelijöiden täytyi lisätä sanoja manuaalisesti. Joulukuussa sovellukseen lisättiin uusi, kattavampi sanasto, minkä jälkeen se toimi tehokkaammin.  – Edustatunnistus tuli tammikuussa minulle testattavaksi. Se toimi lyhyissä teksteissä kohtuullisen hyvin. Saneltu teksti oli heti tarkistettavissa, tarvittaessa korjattavissa ja lähetettävissä eteenpäin virheettömänä.  – Sairaaloissa on paljon toimintoja, joita voitaisiin automatisoida, mutta toisaalta automatisoinnin kustannukset eivät saisi nousta liian suuriksi hyötyyn nähden, Juha Liikala pohtii. 

Sisätautien poliklinikan ylilääkäri Juha Liikala. Kuva: Taru Tolppo, Satasairaala.

Harppauksia eteenpäin  Tomi Väätäisen mukaan Inscripta sai sisätautien poliklinikalta arvokasta palautetta, jonka perusteella tuotetta kehitettiin.   – Saimme heiltä konkreettisia tarpeita, joihin nopeimmillaan pystyimme vastaamaan yhdessä päivässä. Laajempiin kehityskohtiin kului enemmän aikaa. Pilotoinnin aikana pääsimme paljon eteenpäin sekä tunnistustarkkuuden että tekstinkäsittelyalustan ominaisuuksien osalta.  – Tämäntyyppiset pilotointimahdollisuudet ovat pienelle kotimaiselle korkean teknologian yhtiölle erinomainen ponnahduslauta tuotteen testaamiseen ja kehittämiseen. Laajan mittakaavan käyttökokemukset mahdollistavat esimerkiksi viennin aloittamisen. Mekin pyrimme vientimarkkinoille. Mainittakoon, että maailman johtava diagnostiikka-alan yritys Roche Diagnostics valitsi äskettäin Inscriptan pilotointikumppanikseen.   Tomi Väätäinen kertoo, että yhteistyö Inscriptan, sairaanhoitopiirin ja Satakunta DigiHealth -hankkeen kesken toimi mainiosti.   – On hyvä, että pilotoinneissa on mukana DigiHealth -hankkeen tyyppinen taho, joka koordinoi asioita ja kannustaa pilotoivaa organisaatiota. Hienoa, että sairaanhoitopiiri lähti kokeilemaan uutta teknologiaa positiivisella asenteella.  inscripta.io linkedin.com/company/inscripta-io/ twitter.com/inscripta_io facebook.com/inscripta.io/   

Satasairaalan keuhkosairauksien poliklinikka hioo Glucostratus Oy:n digisovellusta  

Glucostratus Oy on keskittynyt merkittävien pitkäaikaissairauksien kotona tehtävien mittausten ja kirjausten sähköiseen käsittelyyn.   – Aloitimme diabeteksen parissa, mikä näkyy yrityksen nimessä. Pari vuotta sitten ryhdyimme asiakkaiden pyynnöstä tekemään digiratkaisuja myös astman hoidon seurantaan, kertoo Pekka Mäkelä, toimitusjohtaja ja yksi Glucostratus Oy:n perustajista.  – Astman kotihoitoon liittyy perinteisesti paperipohjaisia kirjauskäytäntöjä, jotka ovat työläitä ja virhealttiita. Meidän ratkaisumme on älypuhelinsovellus, joka tallentaa tiedot turvalliseen pilvipalveluun. Siellä ne ovat reaaliaikaisesti terveydenhoitohenkilöstön katsottavissa. Kun astmaatikko tekee PEF-mittauksia tai muita kirjauksia, hän voi tallentaa tulokset itse helppokäyttöiseen järjestelmään. Ratkaisu säästää aikaa ja avaa uusia mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen.  Hyödyt esiin oikeassa ympäristössä  – Ohjelmistojen todelliset hyödyt terveydenhuollossa tulevat esiin vasta sitten, kun alan ammattilaiset soveltavat niitä omissa käytänteissään. Pilotoinnin avulla me saamme palautetta sovelluksen kehittämiseen, ja toisaalta terveydenhuollossa opitaan, mitä asioita teknologia mahdollistaa. Pitkän tähtäimen tavoite on saada aikaan uusia, aikaa säästäviä käytäntöjä, Pekka Mäkelä korostaa.  – Meillä oli Prizztechin ja DigiHealth-hankkeen kanssa kokemuksia diabetessovelluksemme kehittämisestä. Hankkeen kautta järjestyi hyvä mahdollisuus saada Satasairaalan ammattilaisia kokeilemaan myös astmasovellusta.  Sovellus on parhaillaan Satasairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla koekäytössä. Pilotinti kestää helmikuusta kesäkuuhun.  – Osallistumme kokeiluun positiivisin mielin. Saimme käyttöönottovaiheessa hyvän opastuksen, toteaa sairaanhoitaja Mari Toivonen.   – Ohjelma on helppokäyttöinen, mutta omien käytäntöjen muuttaminen vaatii hieman ajatustyötä. Kun käytön oppii kunnolla, säästyy hoitajien aikaa. Tavallisesti naputtelemme käsin tiedot järjestelmään potilaiden lähettämiltä paperilomakkeilta, Toivonen lisää.  Sovellusta kehitetään tarpeiden mukaan  Ylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Eija Niemisen mukaan käsin tehtyyn kirjaukseen verrattuna lopputulos on selkeämpi ja helpommin luettavissa.  – Käsialasta johtuvien virhetulkintojen mahdollisuutta ei enää ole. Lisäksi tiedot ovat välittömästi ja luotettavasti kirjauksen jälkeen käytettävissä. Postitusviive jää pois.  Nieminen ja Toivonen kertovat, että toiveita käytettävyydestä ja tietojen esittämistavasta on Glucostratukselle tehty. Pekka Mäkelä mainitsee, että ominaisuuksia tuodaan pilotoitavaan sovellukseen tarpeen mukaan.  – Lisäsimme juuri mahdollisuuden diagnosoidulle astmaatikolle kirjata pahenemisvaiheiden tietoja lääkäriin katsottavaksi. Sovellusta voidaan käyttää, kun vasta selvitetään, onko tutkittavalla henkilöllä astma, sekä siinä vaiheessa, kun diagnosoitua astmaa hoidetaan.  – Tuote sinänsä on jo toimivaksi todettu, mutta tässä pilotoinnissa on oleellista saada ammattilaisten kokemuksia sen käytöstä ja käytäntöjen kehittämisestä. Tarkoituksena on edistää mahdollisimman kattavasti astman tutkimusta ja hoitoa Satasairaalan keuhkopolin kaltaisissa yksiköissä. Asiassa auttaa Satakunta DigiHealth -hankkeen toimintatapa, johon kuuluu systemaattinen raportointi ja dokumentointi, Pekka Mäkelä toteaa.   glucostratus.com  Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.