Keski-Suomen hyvinvointialueen RAI-koordinaattori Mervi Kivistöllä on yli 20 vuoden kokemus RAIsta. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta hän on koordinoinut Keski-Suomen hyvinvointialuetta kohti yhtenäistä ja kattavaa RAIn käyttöä. Pala kerrallaan.

– Kuvasimme yhdessä TulKoti-tiimin ja asiantuntijoiden kanssa varhaisen tuen ja kotihoidon tulevaa työpajatyöskentelyä varten asiakaspolkuamme Tyynen kautta. Tavoitteena oli pitää Tyyne-asiakas koko ajan mukana hänen arkeaan koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jokainen askel oli ajatuksena ottaa Tyynen kanssa yhdessä.

– Käytännössä tavoitetta ei ole helppo toteuttaa. Vaatii aikaa ja juurruttamista jokapäiväiseen käytäntöön luontevaksi niin, että Tyynen kanssa kuljetaan koko ajan yhtä matkaa, häntä kohdellaan ja kohdataan oman elämänsä aktiivisena toimijana ja asiantuntijana.

– Tulevissa hyvinvointialueen varhaisen tuen ja kotihoidon alueellisissa työpajoissa yhdistetään asiakasohjaus, varhainen tuki, kuntouttavat arviointijaksot ja säännöllinen kotihoidon asiakkuus. Ensimmäisenä työpajoihin osallistuvat palvelupäälliköt ja -vastaavat, asiakasohjaajat, TulKoti-hanketiimi sekä asiantuntijoita.

– Totesimme suunnittelupalaverissa, että vaikka on ollut paljon puhetta siitä, kuinka kuljetaan Tyynen kanssa yhtä matkaa, niin kuitenkin käytettävään kieleen ja laadittuihin prosessikuvauksiin lipsahtaa helposti ilmaisuja, kuten ”asiakasohjaaja tekee päätöksen” tai ”asiakasohjaaja suunnittelee”. Jouduimme toteamaan, että eihän Tyyne käytetyssä kielessäkään koko aikaa matkassa kulkenut.

– Meidän tulee laittaa Tyyne oikeasti kulkemaan polulle, hänen roolinsa tulee olla näkyvissä joka kohdassa. Tyynen tulee olla mukana suunnittelemassa omaa arkeaan, siihen liittyvää tukea ja palveluita yhdessä hänelle nimetyn vastuuhenkilön kanssa.

Sydänjuuriaan myöten RAI-ihminen Mervi Kivistö korostaa sitä, kuinka RAI ei ole mukana vain säännöllisesti tehtävissä arvioinneissa vaan jokapäiväisessä elämässä.

– RAIn ideologia kulkee koko ajan mukana. Asiakkaan kanssa vaihdetaan päivittäin kuulumisia liittyen hänen toimintakykyynsä ja arvioidaan palveluiden kohdentumista yksilöllisiin tarpeisiin sekä tavoitteisiin. Vuoropuhelun myötä on kirjattua tietoa tulevaa toimintakyvyn arviointia ja sitä kautta henkilökohtaisen asiakassuunnitelman laatimista tai päivittämistä varten. Jos esimerkiksi Tyyne-asiakas ei kulje mukana kaikissa vaiheissa me emme saa luotettavaa tietoa meidän asiakkaiden toimintakyvystä ja prosessien toimivuudesta. Tämän sisäistäminen kulminoituu arvioinnin tekemisen vaiheessa ja näkyy suoraan arviointien luotettavuudessa ja johdonmukaisuudessa.

Mitä on tapahtunut kahdessa ja puolessa vuodessa?

– Prosessit ovat yhdenmukaistuneet, rooleja on purettu auki. Ennen uusien käytänteiden käyttöönottoa toteutamme yleensä pienemmän pilotoinnin, joka todentaa prosessin toimivuuden kentälle. Henkilöstö ja asiantuntijat ovat konkreettisesti mukana kehittämässä jokaista uutta prosessia toimivaksi, Mervi Kivistö kuvaa toimintatapojen juurrutusta.

Kivistö uskoo lujasti konkreettiseen tekemiseen, osallistumiseen ja osallistamiseen sekä vankan pohjan systemaattiseen rakentamiseen. Kokemus on tuonut mukanaan kriittisyyttä myös omaa tekemistä kohtaan.

– Kuinkahan usein minäkin olen ollut toitottamassa, että ”esihenkilön tehtävä on mahdollistaa sitä ja tätä”. Ei se niin mene. Esihenkilön tehtävä on olla konkreettisesti mukana prosessin laadukkaassa toteutuksessa. On tärkeää lähteä liikkeelle ihan perusasioista. Varmistaa, että kaikki esimerkiksi tuntevat ja ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla, että prosessi on ymmärrettävä ja tukea on tarjolla.

Tiedolla johtamisen monet tasot

Tiedolla johtaminen on nykypäivänä trendikäs ilmaisu, jota viljellään laajasti ja läheskään aina ei kunnolla pysähdytä miettimään, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Usein tiedolla johtamisen käsitettä myös yksinkertaistetaan tai ajatellaan sen olevan vain johtamiseen tarkoitettua asiaa, joka ei tavallista työntekijää koske. Väärin! Jokainen hoitohenkilökunnan jäsen voi johtaa myös omaa työtään tiedolla.

– Yksi asia, johon minä olen havahtunut, on se, kuinka hoitohenkilökunta voi omassa työssään hyödyntää olemassa olevaa asiakkaan RAI-polkua. Minulta on jopa joskus kysytty, että ”saadaanko” me katsoa asiakkaan tiedoissa näkyvän hoitoketjun aiempien jaksojen tietoa. Vastaus on: Totta kai! Sehän juuri on se ajatus, että asiakkaan tietoihin tutustuessaan hoitohenkilökunta tutustuu henkilön historiaan, ymmärtää paremmin mitä toimintakyvyn osalta on tapahtunut ja näkee, missä ja kuinka asiakas on kulkenut hoitopolun eri kohdissa.

– Tiedolla johtamiseen kuuluu myös prosessien johtaminen, jossa esimerkiksi mahdollistetaan se, että henkilöstö näkee asiakkaan kulkeman hoitopolun ja saa käyttöönsä riittävästi tietoa asiakkaan tilanteesta asiakkaan hoidon suunnittelua varten.

Hoitotyön kentällä eri yksiköissä vieraillessaan Kivistö on kokenut hyväksi toimintatavaksi asiakastason tulosten läpikäymisen yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa, se tekee näkyväksi hoitotyön tulokset.

– Kun vierailen esimerkiksi hoitotyön tiimeissä tai yksiköissä, pureudumme aina myös siihen, mikä heitä kiinnostaa. Usein hoitotyötä tekeviä kiinnostaa esimerkiksi vertailu muihin yksiköihin tai tarkastellaan esimerkiksi asiakkaiden kipumittaria tai kaatumisia, millaisia muutoksia asiakkaiden tilanteissa on tapahtunut. Selkeät, mitattavissa olevat asiat, jotka konkretisoivat tehdyn työn ja saavutetut tulokset. Katsotaan yhdessä, mitä on saatu aikaan ja mihin on tarpeen vaikuttaa.

Tietoa päättäjille

Kivistö korostaa, että perustusta yhdessä rakennettaessa kasvaa pala palalta myös yhteinen ymmärrys.

– Me Keski-Suomen RAI-osaajat olemme tuottaneet aluevaltuustoa myöten RAI-tietoa sitä mukaan, mitä on haluttu tarkastella. Yhtä lailla tuotamme säännöllisesti tietoa myös operatiivisen ja strategisen johtamisen tasolle.

Kivistö ei näe kovin hedelmällisenä sitä, että jokainen johtaja tai esihenkilö opettelisi itse ottamaan järjestelmästä ulos kaikki kaipaamansa tieto, kun heillä ei kuitenkaan ole ohjelmiston käyttöön samanlaista näppäryyttä ja vahvaa osaamista, kuin RAIhin perehtyneillä asiantuntijoilla. Heiltä toivotun tiedon raportointi onnistuu hyvin näppärästi.

– Itse olen kokenut tämän hyvänä toimintatapana ja olemme saaneet paljon myönteistä palautetta siitä, kuinka monipuolista tietoa RAI-järjestelmästä saa. Hyvillä RAI-tietoa sisältävillä koonneilla olemme myös saaneet kiinnostuksen kasvamaan. Valmiiksi koottu tieto vapauttaa aikaa perehtyä asiaan.

Riippumatta siitä, millä hoitotyön- ja päätöksenteon tasolla kerättyä tietoa käytetään, kaikki lähtee aina liikkeelle asiakkaasta, yksilön kohtaamisesta, jokapäiväisen työn toimivista prosesseista. Jos polkua ei kuljeta Tyynen kanssa yhdessä, ja välillä ihan käsi kädessä, ei kenelläkään ole käytettävissään luotettavaa tietoa.

Vitec Raisoft Oy

Ohjelmisto- ja asiantuntijayritys yli 20 vuoden kokemuksella.

• Suurin osa tuotteista ja palveluista perustuu kansainväliseen interRAI-järjestelmään (www.interrai.org)
• Ohjelmistoja ja asiantuntijapalvelua toimintakyvyn sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointiin
  • ikäihmisten koti- ja pitkäaikaishoitoon
  • mielenterveystyöhön ja kehitysvammahuoltoon
  • ennaltaehkäisevään työhön
• Lähes 70 työntekijää / oma ohjelmistotuotanto ja asiantuntijapalvelut
• Vahva kansainvälinen yhteistyö- ja asiakasverkosto
• Omistajavaihdos syksyllä 2022. Yritys osaksi Vitec Software Groupia, nimi vaihtui Vitec Raisoftiksi.
• Ohjelmisto tunnetaan edelleen nimellä RAIsoft.net

ALANSA YLIVOIMAINEN MARKKINAJOHTAJA SUOMESSA JA SVEITSISSÄ

www.raisoft.com

www.facebook.com/Raisoft/

www.instagram.com/raisoft/