Tukea, osallisuutta, iloa ja voimaa maahanmuuttajanaisille

Kotoa kotiin -hanke on suunnattu ensisijaisesti vielä kotoutumisajalla oleville arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisille naisille, jotka ovat jääneet palveluiden ja kotoutumistoimien ulkopuolelle. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2019 - 30.9.2021. Kotoa kotiin -hanke on osa Euroopan unionin työtä kotoutumisen edistämiseksi. Hanketta rahoittaa EU:n sisäasioiden turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Hanketta toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden Diakonialaitos (Dila) ja Koulutuskeskus Salpaus. Hanke toimii Päijät-Hämeessä, kokoontumiset järjestetään Lahdessa.Hankkeessa toteutetaan ryhmätoimintaa, joka vahvistaa naisten sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä. Lisäksi osallistujat saavat vertaistukea toimintaan perehdytetyiltä maahanmuuttajataustaisilta ja kantasuomalaisilta vapaaehtoisilta.Vuonna 2018 Lahdessa toimi amk:n koordinoima arabiankielisille naisille suunnattu Amal-Toivo -hanke, jonka tavoitteet olivat vastaavanlaiset kuin Kotoa kotiin -hankkeessa.– Toiminnalle huomattiin olevan Lahden seudulla tarvetta, joten Amal-hankkeen jatkoksi syntyi Kotoa kotiin hanke, jossa kohderyhmä on laajempi, kertoo hankkeen taustoista suomen kielen opettaja Evelina Liski Koulutuskeskus Salpauksesta.Matalan kynnyksen ryhmätoimintaaSyksyllä 2019 alkoi ensimmäinen ryhmätoiminnan pilotti, joka kesti lukuvuoden 2019–20 loppuun. Viime syksynä aloitti toinen pilottiryhmä, joka on edelleen käynnissä.– Ensimmäisen pilotin aikana teimme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, varhaiskasvatuksen, neuvoloiden ja sosiaalitoimen kanssa kohderyhmään kuuluvien naisten tavoittamiseksi. Toimivin keino oli kuitenkin puskaradio. Meillä oli aluksi avoimet ovet, ja usein kotiäitien myötä saapui muitakin naisia: naapureita, sukulaisia, ystäviä ja tuttavia, kuvailee Evelina Liski.– Ensimmäisestä pilotista tuli niin suosittu, että lopulta enempää osallistujia ei enää mahtunut. Meidän täytyi vuodenvaihteessa 2019–20 siirtyä isompiin tiloihin Dilalta Monikulttuurikeskus Multi-Cultiin.Koronan vuoksi käsijarru päälläEnsimmäisessä pilotissa osallistujina oli pääasiassa arabiankielisiä naisia. Toisessa pilotissa enemmistö on darinkielisiä.– Toisen pilotin osalta olemme joutuneet rajoittamaan markkinointia koronarajoitusten vuoksi. Tiloissa on ollut tiukat henkilömäärärajoitukset kulloistenkin ohjeistusten mukaisesti. Muutamaan otteeseen olemme joutuneet siirtymään etäyhteyksien varaan, missä tilanteessa olemme tälläkin hetkellä. Fakta on, että se ei palvele kohderyhmään kuuluvia naisia, kun huomioidaan heidän suomen kielen tasonsa ja kotoutumisasteensa, kertoo projektipäällikkö Maija Eerola LAB-ammattikorkeakoulusta.Avointa vertaistukeaRyhmätoiminnan rinnalla on kulkenut vapaaehtoistoiminta Dilan koordinoimana. Vapaaehtoistoiminnassa perehdytetään sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia naisia toimimaan hankkeessa vertaistukihenkilöinä.– Emme halua asettaa vapaaehtoisille tiettyjä tehtäviä tai rooleja, vaan toiminta on käytännössä vapaamuotoisia kohtaamisia, jotka tukevat naisten kotoutumista ja luovat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, kertoo projektikoordinaattori Tiia Kangassalo Dilasta.Tällaista toimintaa tarvitaanOsallistujat ovat kiitelleet uusien ystävien saamista, parantunutta suomen kielen taitoa sekä Lahdesta kaupunkina ja Suomesta yleisemminkin opittuja uusia asioita.– Hankkeen tulokseksi voidaan katsoa se, että olemme saaneet naisia kotoa pois ja palveluiden piiriin. Heillä ei välttämättä ole ollut esimerkiksi kotouttamissuunnitelmaa tehtynä. Samalla naiset ovat saaneet tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, Evelina Liski mainitsee.– Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat naiset ovat iloisia voidessaan olla avuksi, ja samalla he kokevat saavansa itsekin positiivista sisältöä elämäänsä. Vastavuoroisuus korostuu. Kokonaisuutta voidaan kuvata siten, että hankkeessa naiset auttavat naisia, Tiia Kangassalo toteaa.– Matalan kynnyksen turvallisella kohtaamispaikalla on naisille suuri merkitys. Ryhmätoimintaa on järjestetty Multi-Cultissa, ja toinen kohtaamispaikka on Dilalla, jossa perjantaisissa kahvihetkissä vapaaehtoiset ja kohderyhmän naiset kohtaavat ja seurustelevat vapaamuotoisesti. Ensimmäisessä pilotissa Dilalla järjestettiin myös naisten iltoja, joihin sisältyi pientä hemmottelua, ruokaa tai muita teemoja, Kangassalo lisää.– Tavoitteenamme on naisten toimijuuden ja osallisuuden tukeminen. Haluamme myös auttaa heitä löytämään omat voimavaransa. Näihin päämääriin olemme päässeetkin. Kahteen pilottiin on osallistunut lähes 40 naista, joista n. 20 on jatkanut ryhmistä eteenpäin esim. suomen kielen koulutukseen, kertoo Maija Eerola.– Tärkein tulos on kuitenkin havainto siitä, että tällaiselle toiminnalle on hyvin suuri tarve.lab.fi/fi/projekti/kotoa-kotiinsalpaus.fi/info/kehitamme-toimintaamme/hankkeet/kotoa-kotiin/dila.fi/tukea-ja-apua-kotoa-kotiin/ Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä