Vaiettu väkivalta – miesten kokema väkivalta sekä mahdollisuus avun hakemiseen ja saamiseen
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Julkisuudessa väkivallan asettelu on usein niin, että mies on tekijä ja nainen uhri. Tosiasia kuitenkin on, että nainen on perheenjäsenenä lähes yhtä väkivaltainen kuin mies.
Miesten kokema väkivalta on aihe, josta tiedetään lopulta melko vähän. Tilastot osoittavat, että miehet kokevat väkivaltaa, mutta ne eivät kerro juuri lainkaan miesten kokemuksista tai väkivallasta aiheutuneista seurauksista. Tarve selvittää tätä ilmiötä syvemmin on huomattu monissa Miessakit ry:n toimintamuodoissa. Miesten puhuessa elämäänsä liittyvistä haasteista koettu väkivalta nousee hyvin usein mukaan keskusteluun.
Miessakit ry:n yksi toimintamuodoista on Väkivaltaa Kokeneet Miehet, joka tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille. Keskusteluapua voi saada puhelimitse, sähköpostilla, yksilötapaamisissa ja ohjatuissa vertaisryhmätapaamisissa. Apu on luottamuksellista ja maksutonta. Lisäksi toiminnan puitteissa kerätään tietoa miesten kokemasta väkivallasta. Toiminnassa on kaksi työntekijää, vastaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin ja väkivaltatyöntekijä Jussi Pekkola. - Organisatorisesti olemme Miessakit ry:n yksi kriisin auttamisen muoto, joka on kohdennettu kadulla ja kotona väkivaltaa kokeneille miehille. Toimintamme rahoitetaan Veikkauksen tuella. Toiminta alkoi kolmevuotisena hankkeena vuonna 2016 ja toiminta jatkui vuoden 2019 alusta vakituisena toimintamuotona, Sarlin kertoo ja jatkaa: - Hyvinvointijärjestönä Miessakkien yksi tärkeä tehtävä on lisätä tietoa miesten kokemasta väkivaltailmiöstä. Teemme myös laajamittaisia raportteja ja julkaisemme niitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi, joka on tärkeää sekä väkivaltaa kokeneille miehille että ammattilaisille. - Miessakkien Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toiminnassa on tavattu vuodesta 2016 jo satoja väkivallan kohteeksi joutuneita miehiä. Asiakkaiksi ovat tulleet parisuhteessa fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneet miehet, jolloin väkivallan tekijä on ollut joko nykyinen tai entinen puoliso, Sarlin kertoo. Sarlin sanoo, että miesten kokemaa väkivaltaa, varsinkin parisuhteessa on tutkittu vähän. - Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa tulisi tehdä tunnistettavammaksi. Ymmärrys ja tieto väkivallan dynamiikasta auttaa myös terveysalan ammattilaisia opastamaan ja osallistumaan väkivallan ehkäisytyöhön yhteiskunnassamme, Sarlin vakuuttaa. - Tärkeintä toiminnassamme on miesten kohtaaminen ja siihen meillä on tarjota kaksi tapaa; yksilötapaamiset ja ryhmätapaamiset. Väkivaltaa kokenut mies voi keskustella omasta tilanteestaan viisi kertaa hankkeen työntekijän kanssa. Jo yksikin tapaaminen voi auttaa eteenpäin. Tämän jälkeen on mahdollista halutessaan osallistua myös vertaistukiryhmään, jota hankkeen työntekijä ohjaa. Ohjattuja vertaistukiryhmiä on vuodessa 2 kertaa. joista molemmat käsittävät 10 käyntikertaa. Molempiin olemme kehittäneet työskentelymallit, joissa ”Punaisena lankana” on, että pyrimme auttamaan miestä toivottomuuden umpikujasta sellaiseen tilaan, että hän kokisi kykenevänsä toimimaan omassa tilanteessaan ja tekemään oman ja perheen hyvinvointia tukevia hyviä ratkaisuja, Sarlin selvittää. Kerätystä kokemustiedosta viestitään sekä kansalaisille että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille - Raporttien avulla pyrimme vaikuttaman yleiseen tietoisuuteen ja tarjoamaan lisätietoa. Alkuvuodesta julkaisimme raportin Normaalia väkivaltaa - miehet katuväkivallan kokijoina, jossa selvitettiin kadulla väkivaltaa kokeneiden miesten kokemuksia. Kyselyyn vastasi liki parituhatta miestä. - Vuonna 2017 julkaisimme raportin Vaiettu väkivalta - Miesten kokema väkivalta sekä mahdollisuus avun hakemiseen ja saamiseen. Kyselyyn netissä vastanneista miehistä valtaosa oli kokenut väkivaltaa entisen elämänkumppaninsa taholta. Koettu väkivalta oli luonteeltaan valtaosin sekä henkistä että fyysistä. Tietoisuus palvelun olemassaolosta on levinnyt - Tekemiemme kyselyjen perusteella meihin otetaan yhteyttä monella tavalla; 70 % miehistä tulee itsenäisesti hakemaan apua, kolmannes yhteydenotosta tulee kuntasektorin Sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Ammattilaiset, jotka ottavat meihin yhteyttä toimivat hyvin laajalla skaalalla, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja eri alojen sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoito, lasten valvoja, toisen järjestön työntekijä, lääkäri, poliisi tai rikosuhripäivystys, Sarlin selvittää. - Tämä työ on hyvin palkitsevaa. Me, jotka teemme tätä työtä, näemme hyvää muutosta miehissä. On hienoa nähdä, miten miehet voivat päästä eteenpäin aikaisemmin liki mahdottomiksi kokemistaan tilanteista, Sarlin kuvaa. Sarlin rohkaiseekin ottamaan yhteyttä ja hakemaan apua. - Paras ja helpoin tapa ottaa meihin yhteyttä on Miessakit ry:n nettisivuilla olevalla yhteydenottolomakkeella, Tommi Sarlin opastaa. Lisätietoa:Tommi Sarlin vastaava väkivaltatyöntekijä 044 751 1344 [email protected]Jussi Pekkola väkivaltatyöntekijä 044 751 1345 [email protected] Miessakit ry pitää huolta miesten elämää tukevien yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta parantaakseen miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Miessakit ry tekee työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa hyvinvointi vahvistuu miesten ja naisten erityislaaduista kumpuavan, sukupuolten välisen kunnioittavan kumppanuuskulttuurin kautta. Miessakit tarjoaa myös aiheeseen liittyvää koulutusta ja konsultaatiota. Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.Haluatko oman yrityksen esille tähän?