Pyydä tarjous

Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta -hanke tukee yhteiskunnallista varautumista ja osallisuutta

Kuva: Katja Tähjä
Kuva: Katja Tähjä
02.05.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

Tulevaisuutta luomassa -hankkeen tavoitteena on, että tulevaisuudessa sekä maahan muuttaneiden että vammaisten ihmisten tarpeet on otettu nykyistä paremmin huomioon poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hanke kerää tietoa poikkeustilanteista selvittämällä COVID-19-epidemian vaikutuksia maahan muuttaneiden ja vammaisten ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Tämän tiedon pohjalta kehitetään ohjeita ja suunnitelmia tulevaisuuden poikkeus- ja kriisitilanteiden hoitoon kuntatasolla ja hyvinvointialueilla.

Hanke toteutetaan Kehitysvammaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kehitysvammaliitto toimii koordinoijana. Kehittämistyössä ovat mukana myös maahan muuttaneet ja vammaiset ihmiset, omaishoitajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kohderyhmien kanssa toimivia järjestöjä ja yhteisöjä. Kaksivuotinen hanke käynnistyi 1.2.2021, ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

– Ensinnäkin teemme hankkeessa tutkimusta ja tuotamme tietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin. Vertaamalla heidän tilannettaan muuhun väestöön saamme tietoa eriarvoisuudesta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä näihin vaikuttavista tekijöistä, kertoo projektipäällikkö Susanna Rieppo Kehitysvammaliitosta.

– Toiseksi kehitämme ohjeita, suunnitelmia ja toimintamalleja, jotta voisimme tulevaisuudessa paremmin varautua poikkeus- ja kriisitilanteisiin.

– Hanke on nyt edennyt noin puoliväliin. Jatkamme hankkeen viemistä eteenpäin yhteiskehittämisen periaatteella. Hanketta kannattaa seurata, sillä se, mitä hankkeessa syntyy, palvelee tulevia hyvinvointialueita sekä kuntia niiden varautumistyössä. Tarjoamme tietoa ja käytännön välineitä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten huomioimiseen. Hankkeen etenemistä voi seurata Twitterissä hashtagilla #TulevaisuuttaLuomassa sekä toteuttajien sivuilta.

Tutkimuksella tietoa

THL tutkii hankkeessa sitä, miten koronaepidemia on vaikuttanut maahan muuttaneiden sekä vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Tulosten mukaan mm. yksinäisyys ja huolet olivat heillä yleisempiä kuin muulla väestöllä. Tuloksista on julkaistu jo useita artikkeleita. Lisäksi on toteutettu kyselytutkimus, jonka tavoitteena on selvittää vammaispalveluissa työskentelevien henkilöiden koronaepidemian aikaisia kokemuksia. Kyselyn tuottamaa tietoa täydennetään vammaispalveluissa työskenteleville esihenkilöille tehtävillä haastatteluilla. Näiden tutkimusten tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi THL toteuttaa monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän vaikuttavuuden arviointia.

Kuntaliiton tehtävänä hankkeessa on mm. sosiaalialan asiantuntijoiden verkoston luominen. Verkostossa käsitellään teemoittain epidemia-aikana esiintyneitä haasteellisia tilanteita sekä niihin löydettyjä hyviä käytäntöjä. Tietoa näistä ja hankkeen muista tuloksista levitetään myös muissa Kuntaliiton ja THL:n tapahtumissa, kuten Maakunnallistuvat vammaispalvelut -verkostossa.

Hanketta koordinoiva Kehitysvammaliitto tekee syventävää laadullista tutkimusta kehitysvammaisten ihmisten korona-ajan kokemuksista. Kehitysvammaliitto on myös haastatellut maahan muuttaneita vammaisia henkilöitä korona-ajasta. Lisäksi se on järjestänyt kehittämisryhmiä vammaisten henkilöiden ja vammaislapsiperheiden vanhempien kanssa.

– Kolme organisaatiota on vienyt hanketta yhdessä eteenpäin. Olemme löytäneet yhtymäkohtia, jotka ovat tärkeitä huomioida hankkeen molempien kohderyhmien näkökulmasta. Hankkeessa on jo julkaistu useita tutkimuksia, jotka ovat saatavissa organisaatioiden hankesivuilla, kertoo Susanna Rieppo.

Tukea varautumissuunnitteluun

Tiedon tuottamisen jatkoksi hankkeessa kehitetään toimintamalleja kriisitilanteisiin varautumiseen. Vaikka pääpaino on varautuminen tuleviin kriiseihin, hankkeessa on tuettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja viestijöitä myös ajankohtaisten kriisivalmiuksien kehittämisessä koronaepidemian aikana. THL on esimerkiksi järjestänyt pyöreän pöydän tapaamisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja viestijöiden sekä järjestöjen ja avainhenkilöiden kanssa. Tapaamisissa on kuultu toimijoiden ja kohderyhmän tarpeita, jaettu hyviä käytäntöjä sekä pohdittu yhdessä uusia viestintäkeinoja ja toimintamalleja koronakriisin hallintaan.

– Tämän tyyppinen työskentely on osoittautunut hedelmälliseksi, mikä kannattaa huomioida myös tulevilla hyvinvointialueilla, Susanna Rieppo huomauttaa.

– Tällä hetkellä tuotamme kerätyn tiedon pohjalta toimintakortteja, jotka tukevat vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten tarpeiden huomioimista varautumissuunnitelmissa. Toimintakortteihin on kiteytetty tilanteissa huomioitavat asiat ja tarvittavat toimet. Kortit esitellään toukokuussa ammattilaisverkostossa ja niistä haetaan palautetta jatkokehittämistä varten.

Susanna Rieppo kertoo, että varautumista tukevaa tietoa levitetään muun muassa hyvinvointialueiden valtuutetuille, johtaville virkamiehille ja sote-ammattilaisille suunnatussa seminaarissa toukokuussa. Tietoa hankkeen tapahtumista saa hankkeen verkkosivuilta.

– Tarkoitus on lisätä osallistujien tietoisuutta siitä, että on olemassa haavoittuvuuksia, jotka on huomioitava poikkeusoloihin varautumisessa.

Kaksi erilaista kohderyhmää?

Osa hankkeen kohderyhmiin kuuluvista henkilöistä oli jo ennen koronaepidemiaa muuta väestöä keskimäärin heikommassa asemassa. Kuormittavat tekijät usein kasaantuvat heikossa sosiaalisessa asemassa oleville henkilöille. Koronan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat kohderyhmiin kuuluvilla korostuneet: epidemia on tehnyt näkyväksi epätasa-arvoa ja haavoittuvuustekijöitä, jotka liittyvät mm. sosiaaliseen asemaan, toimintakyvyn rajoitteisiin sekä tiedon ja palveluiden saamiseen.

– Epidemian alkaessa monia vammaisille ihmisille tärkeitä ja välttämättömiä palveluita supistettiin tai keskeytettiin. Maahan muuttaneet henkilöt ovat olleet yliedustettuina COVID-tartunnan saaneissa. Susanna Rieppo muistuttaa, että molemmat kohderyhmät ovat todella heterogeenisiä.

– Ryhmiin kuuluvien ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat paljon. Esimerkiksi maahan muuttaneissa on sekä korkeasti että matalasti koulutettuja, ja vammaisten henkilöiden tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Lisäksi on myös vammaisia maahan muuttaneita henkilöitä. Tätäkin ulottuvuutta hankkeessa on tutkittu, ja olemme julkaisemassa tutkimustuloksia loppuvuodesta 2022.

Ymmärrettävän tiedon saanti on kaikkien oikeus

Kahdesta kohderyhmästä on tunnistettavissa haavoittuvuuteen vaikuttavia yhteisiä tekijöitä. Hankkeessa on käynyt ilmi selko- ja monikielisen viestinnän suuri merkitys.

Susanna Rieppo korostaa, että haavoittuvuutta lisää, jos virallista tietoa ei ole saatavilla esim. maahan muuttaneen omalla äidinkielellä tai selkokielellä.

– Tämä voi johtaa siihen, että henkilö saa puutteellista tai väärää tietoa, vaikka jokaisen tulisi saada selviytymistään tukevaa tietoa ymmärrettävässä muodossa.

– Osa vammaisista henkilöistä tarvitsee kuvatuettua tietoa, joka hyödyttää myös suomen kielen oppijoita.

Yhteiskehittämällä keinoja tarpeiden kohtaamiseen

Kuntaliiton ja THL:n perustamissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisverkostoissa on koottu korona-aikaan liittyviä hyviä käytäntöjä, joiden avulla kehitetään toimintamalleja tuleviin kriisitilanteisiin.

Myös kohderyhmiin kuuluvat henkilöt ovat itse osallisina hankkeen toteuttamisessa. Kehittämistyötä on tehty yhdessä sekä maahan muuttaneiden että vammaisten henkilöiden kanssa.

Kehitysvammaliitto on käynnistänyt kehittämisryhmät, joihin on kutsuttu vammaisia henkilöitä kertomaan omia kokemuksiaan korona-ajasta: mikä on ollut haastavaa, mitkä asiat ovat tukeneet selviytymistä ja miten palveluita pitäisi kehittää vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa.

– Syksyllä tuomme kehittämisryhmät, ammattilaisten verkostot ja sidosryhmät yhteen työpajoissa, joissa fokus on vahvasti tulevaisuuteen, kertoo Susanna Rieppo.

Maahan muuttaneiden tarpeisiin vastaamiseksi THL on järjestänyt muun muassa sosiaalisen kuuntelun koulutusta. Sosiaalinen kuuntelu on systemaattinen prosessi, jossa somen tai sosiaalisten kontaktien kautta saadaan ihmisten käsityksistä ja uskomuksista tietoa, jota voidaan hyödyntää viestinnässä. THL on julkaisemassa myös tästä aiheesta artikkelin.

Susanna Riepon mukaan luottamuksen vahvistaminen väestöryhmien ja viranomaisten välillä on todella tärkeää.

– Luottamusta on edistetty myös hankkeen järjestämillä yhteisödialogeilla, joihin on kutsuttu eri kieliryhmiä ja uskonnollisia yhteisöjä. Luottamus luo toimivan pohjan yhteistyölle kriiseissä, mutta se ei synny hetkessä, vaan sitä kannattaa rakentaa hyvissä ajoin.

Twitter #TulevaisuuttaLuomassa

www.kehitysvammaliitto.fi/liitto/kehittamishankkeet/#tulevaisuuttaluomassa

thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/vammais-ja-kehitysvammapalvelut/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa