Vetovoimainen vanhustyö -hanke uudistaa vanhustyötä Pohjois-Savossa

Facebook
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Vanhustyö kärsii työntekijäpulasta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Lisäksi alalta virtaa paljon osaavaa henkilöstöä muille aloille, ja koulutukseen hakeutuvien määrä on selkeästi laskenut viime vuosina. Vanhustyön vetovoimaisuuden vähenemiseen vaikuttavat mm. työympäristössä tapahtuneet muutokset sekä median ja julkisen keskustelun aikaansaama yleisen mielikuvan muuttuminen aiempaa negatiivisemmaksi. Ala ei houkuttele nykyisiä eikä tulevia tekijöitä. – Vanhustyön veto- ja pitovoimaa on parannettava, jotta tulevaisuudessakin on käsiä, jotka tätä arvokasta työtä tekevät, toteaa hankkeessa vanhustyön asiantuntijana työskentelevä Heli Kekäläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.Toimivat ratkaisut esiinVetovoimainen Vanhustyö -hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Savon alueen vanhustyön työyksiköitä vetovoimaisemmiksi kehittämällä muun muassa yksiköiden työympäristöä sekä johtamista. Mukana hankkeessa on Pohjois-Savon alueen vanhustyön toimijoita.Hankkeessa pyritään selvittämään toimivia käytäntöjä, jotka tukevat alan houkuttelevuutta sekä valmentamaan toimijoita kehittämään toimintaansa niin, että vanhustyö koetaan houkuttelevaksi, alalla pysyvyys lisääntyy ja vanhustyön rekrytointi helpottuu. Viestinnällä on tärkeä rooli vanhustyön julkisuuskuvan kehittämisessä ja vanhustyön arjen näkyväksi tekemisessä.– Saamme hankkeessa yhteistyöorganisaatioiltamme näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitkä ovat vetovoimaisen vanhustyön työyksikön peruselementtejä ja miten niitä voitaisiin vahvistaa. Hankkeen tavoitteena on koota ja sanoittaa suuntaviivoja, jota työyhteisöt voisivat hyödyntää, Heli Kekäläinen kertoo.Enemmän itseohjautuvuutta työpaikalle?Savon ammattiopisto Sakkyn hankepäällikkö ja vanhustyön asiantuntija Arja Virolainen muistuttaa, että vanhustyössä työskentelevät toivovat voivansa vaikuttaa omaan työntekoonsa nykyistä enemmän.– Erilainen toimintamalli toisi itse- ja yhteisohjautuvuutta työn tekemiseen. Esimiehellä olisi enemmän valmentajan rooli. Yhteisöohjautuvuuden suuntaan meneminen tekisi alasta houkuttelevamman ja merkityksellisemmän.Esimerkiksi hollantilaista Buurtzorg-mallia on Suomessa kokeiltu kotihoidon organisoinnissa Järvenpäässä. Malli perustuu työyhteisön itse- ja yhteisöohjautuvuudelle.– Se voisi toimia Suomessakin, vaikka meillä on vahva johtamisen kulttuuri. Uusien elementtien tuominen ei välttämättä tarkoita organisaation muuttamista, vaan kyse on ennemminkin ajattelu- ja toimintatavan muuttamisesta. Hoitajat ovat vastuuntuntoisia, korostaa Satu Pirskanen, Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen projektipäällikkö ja vanhustyön erityisasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulusta.– Esimerkiksi Keuruun Voimatiimissä hoitajat pyrkivät perushoitotyön ohella tukemaan asiakkaidensa voimavaroja. Eihän ikäihmisen arvokkaan elämän pitäisi olla ohi, kun hän alkaa tarvita enemmän apua. Kannattaisiko siirtyä sairauskeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen ja yksilön oman elämän kunnioittamiseen ja mahdollistamiseen, Satu Pirskanen pohtii.– Hoitajat kyllä olisivat valmiita kehittämään työtään asiakkaidensa parhaaksi. Resurssit ovat vähäiset, eikä suuria rahapotteja alalle ole näkyvissä, mutta olisiko yhteiskunnallisella tasolla tehtävissä jotain kehittämisen mahdollistamiseksi? Vanhuspalvelulain muutos osoitti lisää resursseja asumiseen, toivottavasti samanlaista kehitystä näemme kotihoidon puolella, Heli Kekäläinen toteaa.Lisää osaamistaHankkeessa on tehty yhteistyöorganisaatioille henkilöstökyselyitä veto- ja pitovoimatekijöiden, organisaation vahvuuksien ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Lähihoitajaopiskelijoille tehdyillä kyselyillä on kartoitettu heidän mielikuviaan alasta.Käytännön kehittämistoimia, joita hankkeen yhteistyöorganisaatioissa tehdään, ovat valmennukset ja koulutukset. Koulutuksilla tuodaan uutta osaamista mm. johtamiseen ja esimiestyöhön, rekrytointeihin ja tiimityömallien kehittämiseen. Yhdessä ratkotaan myös viestinnän haasteita ja päivitetään digitaalisen viestinnän osaamista.– Valmennusten teemoja ovat mm. ikäihmisten hyvän elämän ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen. Vanhustyö on muuttunut ammatillisesti hyvin vaativaksi, osaamista on oltava sekä hoito- että vanhustyöstä. Ikäihmisiä ei pysty kuka tahansa hoitamaan, muistuttaa Satu Pirskanen.Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen tietoja
  • Toteutusaika: 1.1.2020 – 30.6.2022 
  • Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Savon koulutuskuntayhtymä 
  • Kokonaisbudjetti: 1 129 766 € 
  • Rahoittajat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto
Projektipäällikkö Satu Pirskanen, Savonia ammattikorkeakoulu Oy, p. 0447856480, [email protected] vetovoimainenvanhustyö.fiFacebookYouTube

Paras vanhustyön työyhteisö -kilpailun voittajat julkistettiin

Vetovoimainen vanhustyö-hanke etsi Suomen parhaita vanhustyön työyhteisöjä kilpailun avulla. Joulukuun 2020 puolesta välistä tammikuun 2021 loppuun oli verkossa avoinna valtakunnallinen Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisö -kysely, johon vinkkauksia tuli kaikkialta maasta 282 kpl.– Halusimme löytää hyviä työyhteisöjä, joissa tietyt asiat nousevat keskeisiksi veto- ja pitovoimatekijöiksi. Tarkasteltavia osa-alueita olivat laadukas hoitotyö, asiakkaan yksilöllinen hoiva, hyvä työilmapiiri, henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, hyvä esimiestyö ja johtaminen, tehdyt kehittämistoimet, hyvä omaisverkosto sekä moniammatillinen yhteistyö, listaa Arja Virolainen.Vinkattujen joukosta semifinaaliin valikoitui 78 työyhteisöä ja finaaliin kolme, joista kaikki palkittiin kunniakirjalla, tabletilla ja langattomalla kaiuttimella. Finaalin voittajakolmikko julkaistiin maaliskuun lopussa webinaarissa. Kisa järjestettiin yhteistyössä Tehyn ja SuPerin kanssa.Paras vanhustyön työyhteisö -kilpailun voittivat
  • Hoitokoti Kultasirkku, Rebekan hoitokoti Oy, Iisalmi
  • Kartanokoti, Pöytyän kunta, Yläne
  • Voimatiimi, Keuruun kaupunki/vanhuspalvelut, Keuruu
Kunniamaininnan saivat
  • Attendo Sepänrinteen henkilökunta, Attendo Hakami Oy, Kirkkonummi
  • Juvan kotihoito, ESSOTE, Juva
  • Laurentius-lähimmäispalvelu, Apuomena ry, Lohja
  • Varahenkilöstö, hoiva ja vanhuspalvelut, Siilinjärven kunta
Ohessa esittäytyvät voittajista Kultasirkku ja Keuruun Voimatiimi.  

Kultasirkku

Saimme vähän aikaa sitten kunnian tulla nimetyksi Suomen parhaiden työyhteisöiden joukkoon. Otimme voiton vastaan iloisena ja yllättyneinä. Meidän työpaikkana toimii Hoitokoti Kultasirkku Iisalmesta, Savon sydämestä. Hoitokoti on avannut ovensa heinäkuussa 2019 ja jokainen työntekijä tullut tänne erilaisista paikoista, tuoden mukanaan omaa ammattitaitoaan sekä osaamistaan. Olemme kehittäneet lyhyessä ajassa työmme omannäköiseksi ja kokeilemalla opittu meille hyvät käytännöt toimia.Meidän mahtavaan, värikkääseen joukkoon kuuluu esimies, sairaan- sekä lähihoitajia, hoitoapulainen, laitoshuoltaja ja oma kokkikin meillä on. Jokainen saa tulla töihin omana itsenään ja tullaan hyvin toimeen jokaisen kanssa.Me teemme meidän työstä oman näköistä, huumorilla maustettua arkea ikä-ihmisille. Olemme panostaneet viriketoimintaan ja pidetään sitä tärkeänä osana työtämme.Työtämme ohjaavat hoitokodille tehdyt arvot ja se on meidän menestysreseptimme.rebekanhoitokoti.fi/hoitokoti-kultasirkkuKultasirkun video: youtu.be/uSbf6yV-Yko  

Voimatiimi voittoon!

Voimatiimi on Keuruun kaupungin 12 työntekijän monialainen työyhteisö, jossa tehdään palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia (kartoituskäynnit, senioripuhelimen neuvonta, hoitoneuvottelut), asiakkaiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (fysioterapia, muistikoordinaattori, voimavarahoitaja, kotiutus) ja järjestetään tarpeen mukaisia palveluita (mm. kotihoito, arviointijaksot, ateria- ja turvapalvelut). Voimatiimissä palkinto otettiin vastaan ilolla, naurulla ja kakkukahvien kera.Voimatiimin menestysresepti on aito kiinnostus asiakasta kohtaan ja asiakas- ja voimavaralähtöinen työote. Asiakkaan kohtaaminen, kuulluksi tuleminen ja oman näköisen elämän tukeminen ovat asiakastyössä keskiössä.”Motivaatio työhömme löytyy siitä, kun asiakkaiden hyvinvoinnissa tapahtuu positiivisia muutoksia ja keksimme haasteisiin ratkaisuja”Lisäksi voimatiimin onnistumisen edellytyksenä on ollut toimiva monialainen yhteistyö. Onnistumisen ilot jaetaan ja toisia tuetaan haasteiden edessä. Eri alojen ammattilaiset arvostavat toisten osaamista ja jokainen antaa tietonsa ja taitonsa asiakkaan eduksi. Yhteinen visio luo positiivisen ilmapiirin, jossa toisia kannustetaan ja tuetaan. Myös esimiestyö on tiimiläisten mukaan onnistumisen taustalla. Innostava, luottava ja kehittämismyönteinen esimiestyö ja työn tekijöiden jaksamista tukeva johtaminen on osa menestysreseptiä.Voimatiimissä kehitytään ja kehitetään. Työntekijät tekevät työtä intohimoisella ja energisellä työotteella. Jokainen on sitoutunut oman osaamisensa kehittämiseen, jotta asiakkaat saisivat parasta mahdollista tukea. Erilaisia toimintoja kokeillaan ketterästi. Esimerkiksi etsivän vanhustyön hengessä jalkaudutaan paikallisten markettien auloihin ja torille, kotihoidossa kokeillaan asiakkaiden liikuntareseptiä ja senioripuhelin toiminta käynnistettiin tänä vuonna. Työntekijöiden vahvuudet, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan kehittämistyössä niin että työ säilyy mielenkiintoisena ja antaa sopivasti haasteita.”Olemme ylpeitä tiimistämme, joka innostaa itse itseään. Tähän tiimiin on hyvä kuulua.”   Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä