Pyydä tarjous

Energiateollisuuden Leskelä: Suomi voi olla energiamurroksen voittaja, jos pidämme energiaverkoista huolta

Facebook
05.09.2022 | Teollisuus

Energian hintakriisin ratkaisu edellyttää lisäinvestointeja energiaverkkoihin. Nyt investointivelka kasvaa hinnoittelumallin muutoksen ja komponenttien kallistumisen takia.

Venäjän hyökkäyssota on käynnistänyt akuutin energiakriisin, joka nostaa hintoja ja heikentää energian saatavuutta. Kriisin ratkaisu edellyttää nopeita toimenpiteitä, mutta niitä tehtäessä on muistettava, että investoinnit ovat pitkävaikutteisia. Puhdas energia ja sen jakelua tukevat energiaverkot mahdollistavat vihreän kasvun, josta on mahdollista rakentaa Suomen taloudellisen menestyksen kivijalka. Onnistuminen edellyttää vahvaa panostusta energiaverkkoihin, ilmenee Energiateollisuus ry:n ja Afryn yhdessä tekemästä tuoreesta selvityksestä.

– Nykyisten ja tulevien energiahaasteiden ratkaisu vaatii hyvää verkkoinfraa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Investointeja on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljardin verran, ja vauhtia on syytä pitää yllä. Kiitos niiden, pohja on hyvä: kantaverkko, jakeluverkot ja kaukolämpöverkot ovat huipputasoa maailmassa. Toimimalla fiksusti Suomi voi olla energiamurroksen voittaja, Leskelä jatkaa.

Kriittisimpiä kehityskohteita ovat sähkö- ja vetyverkot. Sähkön jakeluverkkojen valvontamenetelmien muutokset kesken valvontajakson leikkasivat verkkoyhtiöiden tulosta. Hyytynyt kassavirta on vähentänyt investointeja verkkoihin, kuten ilmenee Energiateollisuus ry:n jäsenilleen tekemästä kyselystä. Kolmessa neljästä kyselyyn vastanneesta verkkoyhtiöstä investointivolyymi pienenee vuodesta 2021 vuosille 2022–2023. Valvontamenetelmämuutoksen lisäksi samalla rahalla saadaan investoitua vähemmän tänä vuonna kuin viime vuonna, kun komponenttien hinnat ovat nousseet. Investointitarpeita on erityisesti siellä missä rakennetaan uusiutuvan energian tuotantoa. Myös kaupungeissa kulutus kasvaa väkimäärän lisääntyessä. Haja-asutusalueilla pitkät etäisyydet kasvattavat toimitusvarmuusinvestointien määrää.

– Suomalaisten sähkönjakeluverkkojen ja kantaverkon vuosia jatkunut määrätietoinen kehittäminen on Suomen selkeä vahvuus ja mahdollistaa energiajärjestelmän uudistumisen, toteaa johtava asiantuntija Ina Lehto.

– Lisäksi suomalainen sähkönjakelu ja sähkönsiirto pärjäävät erinomaisesti eurooppalaisessa hintavertailussa. Työ on kuitenkin kesken. Sähköverkkojen kehittäminen nykyistä paremmaksi on välttämätöntä sähköistymisen mahdollistamiseksi, huoltovarmuuden takaamiseksi ja uuden hiilineutraalin sähköntuotannon liittämiseksi, toteaa Lehto ja jatkaa.

– Vedyn osalta olemme vielä uuden äärellä, tuotantoa viriää parasta aikaa eri puolilla. Verkostoja tarvitaan pian.

Uusiutuvan tuotannon kasvun myötä sähkön hinta ja tarjonta vaihtelevat jatkossa enemmän kuin tähän asti. Vuoden 2022 aikana tullaan investoimaan yksin tuulivoimaan 2,2 miljardia euroa. Määrä vastaa yli viidennestä koko teollisuuden investoinneista. Myös aurinkoenergiaan ollaan investoimassa yhä laajemmin, kun entisille turvesoille etsitään uutta käyttöä. Vaihtuva tuotanto haastaa kehittämään tapoja varastoida energiaa esimerkiksi vetynä, tai kuumana vetenä, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Vaasan Vaskiluodossa. Varastointi edellyttää sähkönsiirtoverkoston lisäksi vetyverkostoa ja kehittyvää kaukolämpöverkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia tasapainottaa tuotannon vaihteluita.

– On Suomen onni, että kaukolämpöverkkomme ovat valmiiksi kattavammat kuin oikeastaan missään muualla, Leskelä toteaa. Nyt pitää vain säilyttää maltti ja jatkaa pitkäjänteistä kehittämistä, vaikka akuutti tilanne on haastava. Hyvällä tehdyllä työllä selviämme käsillä olevasta kriisistä paremmin kuin muut, ja selviämme myös jatkossa, Leskelä toteaa.

– Investointeja on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljardin verran, ja vauhtia on syytä pitää yllä. Kiitos niiden, pohja on hyvä: kantaverkko, jakeluverkot ja kaukolämpöverkot ovat huipputasoa maailmassa. Toimimalla fiksusti Suomi voi olla energiamurroksen voittaja, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Teksti- ja kuvalähde: Energiateollisuus ry