Kaivosalan insinöörikoulutusta joustavasti ja virtuaalisesti
13.11.2020 | Teollisuus
Lapin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat tarjonneet yhteistyössä kaivannaistekniikan koulutusta vuodesta 2012 alkaen. Lapin AMK:lla koulutus on toteutettu muuntokoulutuksena ja Kajaanissa osana konetekniikan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtoja. Kajaanissa koulutusta ja sen kehittämistä on tukenut Terrafamen lahjoittama prosessitekniikan yliopettajuus vuosiksi 2019-2021. Opetussuunnitelmia on molemmissa ammattikorkeakouluissa kehitetty teollisuuden tarpeita kuunnellen. Mm. prosessi-, kemian- ja kunnossapitotekniikan osaamista on vahvistettu. Opinnoissa opiskelija hankkii osaamista teoriaopintojen, laboratorioharjoitteiden, projektitöiden ja ammatillisen harjoittelun kautta. Koulutusten työelämäyhteyksiin on kiinnitetty huomiota, josta esimerkkeinä Lapin AMK:n kumppanuudet ja teollisuusyritysten kanssa yhteistyössä tehtävät projektiopinnot KAMK:ssa.Kaivoskoulutuksen rakenteita ja sisältöjäLapin AMK:ssa kaivosalan muuntokoulutus on tarkoitettu kone-, sähkö/automaatio- sekä rakennustekniikan taustakoulutuksen omaaville henkilöille, joilla on tavoitteena työllistyä tai edetä työtehtävissään uudistuvalla ja kasvavalla kaivosalalla. Muuntokoulutuksen opetussuunnitelma rakentuu 60op laajuisesta opintokokonaisuudesta, jossa käsitellään laajasti alan keskeisiä aihepiirejä, kuten geologiaa, mineralogiaa, louhintaa, murskausta, rikastustekniikkaa sekä ympäristöä ja taloutta. Opetussuunnitelmassa näkyy selvästi myös kieli- ja kansainvälisyysosaaminen. Opiskelija voi oman elämäntilanteensa mukaan valita opintoihinsa joko kaivannaisalan ammatillisen harjoittelun (5-10op) tai projektityöt (5-10op). Opintojen puolivälissä opiskelija valitsee 15op. laajuiset moduuliopinnot oman taustakoulutuksensa mukaisista aiheista. Valittavina ovat kunnossapitoon, automaatiotekniikaan tai maanrakennus-/louhintatekniikkaan painottuvat moduulit. Muuntokoulutuksessa oppisisällön suoritusaika on yksi lukuvuosi, jonka jälkeen insinööri (AMK) tutkintoon tähtäävät opiskelijat toteuttavat 15op. laajuisen opinnäytetyön sekä täydentävät opintojaan tutkinnosta mahdollisesti vielä puuttuvilla opintojaksoilla. Lapin AMK:ssa tutkinto voidaan myöntää kone-, sähkö/automaatio- tai rakennustekniikan koulutuksista.Kajaanin AMK:ssa konetekniikan opetusta on täydennetty prosessitekniikan valinnaisella moduulilla. Aikaisemmasta opetussuunnitelmasta on nostettu muutamia vaihtoehtoisia valinnaisia opintojaksoja pakolliseksi siten, että prosessiteknisiin teollisuuden haaroihin saadaan vahvempaa ja syvempää aineosaamista. Tällaista osaamista tarvitaan mm. teollisuusputkistojen sekä pneumatiikan ja hydrauliikan soveltamisessa. Opiskelija voi suuntautua kaivannaistekniikkaan, koneensuunnitteluun, kunnossapitoon, robotiikkaan, tuotannon johtamiseen tai prosessitekniikkaan. Valinnaiset moduulit ovat laajentuneet 15op:stä 20op:een ja jokainen moduuli sisältää 5op työelämälähtöisen projektityön. Esimerkiksi Terrafame tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia projekti- ja opinnäytetöiden toteuttamiseen.Uuden prosessitekniikan moduulin avulla pyritään muodostamaan kokonaiskuva prosessitekniikan osaamisalueista teollisuuden tarpeisiin. Moduulin sisällöksi on valikoitunut mm. orgaanisen kemian ja hydrometallurgian opintojaksoja. Osaamista syntyy myös faasien erotusprosesseista ja prosessitekniikan taselaskennasta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu prosessitekniikan turvallisuus- ja ympäristöasioihin keskittyvä opintojakso, jonka myötä voidaan säilyttää ja ylläpitää osaamista dynaamisesti päivittyvissä teollisuusympäristöissä. Kemiantekniikan osaajille on alueella tarvetta esimerkiksi Terrafamen tuotannon kehittyessä jalostuneempaan suuntaan ja pidemmälle tuotettuihin tuotteisiin. Prosessitekniikan suuntautumisvaihtoehtoa tukee kattavasti kaivannaistekniikan vaihtoehtoiset ammattiopinnot. Näihin sisältyy mm. partikkeli- ja rikastustekniikkaa, louhinta- ja kaivostekniikkaa sekä kaivosalan lainsäädäntöä. Toinen potentiaalinen yhdistelmä prosessitekniikan rinnalle on kunnossapidon moduuli, johon sisältyy mm. käyttöomaisuuden suunnittelua ja hallintaa sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden kunnon- ja käynninvalvontaa. Konetekniikan lisäksi KAMK:ssa voi opiskella insinööriksi rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmista.Uusia toteutusmalleja poikkeuksellisessa tilanteessaKulunut vuosi on korkeakouluissa ollut koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi monin tavoin haasteellinen, mutta myös opetuksen toteutustapoja uudistava ja digitaalisia opetus- ja ohjausratkaisuja edistävä. Kaivoskoulutuksessa käytetyt pedagogiset ratkaisut tukeutuvat vahvasti teknologiaan ja joustaviin verkko-opetusmenetelmiin. Tulevaisuuden opetusta ja oppimista kuvaavat osuvasti sanat Joustava, Digitaalinen ja Virtuaalinen. Kajaanissa ja Lapissa tehdään jatkuvasti kehitystyötä näissä teemoissa. Verkkoympäristöjen hyödyntäminen oppimisessa on selvästi lisääntynyt kuluvan vuoden aikana, vaikka koulukampuksilla onkin syksyllä voitu työskennellä terveys ja turvallisuus huomioiden. Esimerkiksi lukuvuonna 20-21 Kajaanissa toteutetaan kaivannaistekniikan valinnaismoduuli useammalle ryhmälle yhtäaikaisesti verkkoympäristössä. Lapin AMK puolestaan aloitti syyslukukauden opinnot verkossa ja kampuksella on työskennelty vain välttämättömiksi katsotuissa oppimistapahtumissa. Vaikka muutos aikaisempaan on ollut suuri, on toimintaa helpottanut se, että molemmissa ammattikorkeakouluissa on pitkä kokemus monimuotoisesti opiskelevien ryhmien opetuksesta ja ohjauksesta ja verkko-opetuksen työkalut ovat huippuluokkaa.Tutkimustoiminnasta uusia innovaatioita ja digitaalisia oppimisen ratkaisujaPoikkeukselliset olosuhteet ja digitalisoituva yhteiskunta haastaa oppilaitokset pohtimaan uusia ratkaisuja opetuksen ja oppimisen tueksi. Lapin AMK:n MiGaEL -hankkeessa modularisoidaan pelillisessä oppimisympäristössä tapahtuvaa koulutusta siten, että todellisia kaivosalan työtehtäviä voidaan harjoitella joustavasti osana erilaisia opintojaksoja ja koulutuksia. MiGaEL tulee sanoista Mining Game for Education and Learning. Hankkeen tavoitteena on kaivosalan koulutuksen pelillisen oppimisympäristön kehittäminen. Ympäristön sisältötarjonnassa vastataan kaivoksella vallitseviin olosuhteisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen sekä kestävään kaivostoimintaan. Opetuksen laadun varmistamiseksi hyödynnetään modernia teknologiaa, kuten virtuaalitodellisuutta. Opetussisällöt tuotetaan eri sidosryhmien yhteistyönä.Hankkeen tavoitteena on kehittää virtuaalinen oppimisympäristö, joka vastaa kaivannaisalalla esille nousseisiin koulutustarpeisiin. Ympäristö laajentaa kaivosalan virtuaalista oppimista avolouhokseen ja syventää yksittäisten työtehtävien sekä toimenpiteiden osaamista skenaariopohjaisilla oppimistapahtumilla. Ympäristöön lisätään uusia rooleja ja toimenpiteitä sekä laajennetaan opiskelumahdollisuuksia myös toisen asteen työtehtäviin. Tavoitteina on nostaa kaivosalalla työskentelevien osaamista, edistää työturvallisuutta, lisätä kaivosalan houkuttelevuutta, parantaa työvoiman saatavuutta, edistää opiskelijoiden hakeutumista alalle ja nostaa alan imagoa. Lisäksi ympäristön avulla edistetään kaivosteollisuuden, koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta ja parannetaan alalle hakeutuvien henkilöiden osaamista ja valmiuksia toimia alalla.Hankkeen tuloksena syntyy virtuaalinen pelillinen 3D-kaivosoppimisympäristö, jossa on skenaariopohjaiset harjoitteet eri kaivosympäristöihin ja työtehtäviin. Ympäristöä voidaan käyttää alan kaikilla koulutustasoilla sekä jo alalla työskentelevien koulutuksessa ja alalle hakeutuvien tutkinnon jälkeisessä perehdytyksessä ja muuntokoulutuksessa. Tulevaisuudessa oppimisympäristö integroidaan osaksi alan koulutusta alueella ja erityisesti osaksi Lapin AMK:n kaivosalan koulutusta.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusta 337 502€ MiGaEL -hankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 450 002 €.Tutustu hankkeeseen ja skenaarioihin: https://www.migael.fi/Lauri Kantola (osaamispäällikkö, LapinAMK)
Laura Kivilompolo (lehtori, KAMK)
Toni Westerlund (projektipäällikkö, LapinAMK)Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 4/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?