Kivestä leipää ennen, nyt ja tulevaisuudessa
29.05.2020 | Teollisuus
Yara Siilinjärvi on viime aikoina viettänyt merkittävien hetkien tasavuosikymmeniä. Siilinjärven toimipaikka täytti 50 vuotta elokuussa 2019 ja kaivoksen vihkiäisten 40-vuotispäivä oli tämän vuoden maaliskuussa. Samalla päivämäärällä, 26.3.2020, tuli kuluneeksi sata vuotta päätöksestä aloittaa rikkihappo- ja lannoitetuotanto Suomessa. Tuolloin perustettiin lannoiteyhtiö Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat, sittemmin Rikkihappo Oy ja myöhemmin Kemira. Siilinjärven lannoitteet menevät edelleen pääosin suomalaisiin peltoihin ja sitä kautta ruokapöytiin.– Suomalaisen lannoiteteollisuuden perusta luotiin sata vuotta sitten, kun maassa nähtiin nälkää. Lannoiteteollisuuden tuotteita tarvittiin suomalaisten ruokahuollon turvaamiseen. Sama lähtökohta on korostunut kuluneen poikkeuksellisen kevään aikana, kun monet valtiot ovat aikaisempaa enemmän halunneet huolehtia oman väestönsä ruoantuotannon turvaamisesta. Suomen ruokaturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta oma lannoitetuotanto on äärimmäisen tärkeässä asemassa. Sen turvin pystymme kriisitilanteessakin tuottamaan kansalaisille puhtaita elintarvikkeita, muistuttaa Yara Siilinjärven tehtaanjohtaja Mika Perälä toimipaikan merkityksestä osana suomalaista elintarvikeketjua.Kaivoksenjohtaja Antti Savolainen puolestaan toteaa, että nimenomaan Yara Siilinjärven fosfaattikaivos on ruuantuotantoketjun alku, ensimmäinen vaihe lannoitetuotannossa.
– Länsi-Euroopassa ei ole tuotannossa muita fosfaattikaivoksia kuin Siilinjärven esiintymä. Näin ollen Siilinjärven kaivos on kansainvälisestikin erittäin tärkeä, ja on hienoa, että se sijaitsee nimenomaan Suomessa. Kaikki Yaran Suomen toimipaikat ovat riippuvaisia Siilinjärven kaivoksen fosfaatista. Olemme tukipilari, joka kantaa Yaran Suomen toimintoja ja työllisyyttä. Tunnemme vastuumme, Savolainen tiivistää.Yara, kuten suomalaiset edeltäjänsä, työskentelee paremman sadon ja ruoan tuotannon puolesta. Tänä vaikeana aikana on huomattu, kuinka tärkeää työtä tekevät kaikki ne, jotka auttavat varmistamaan, että meillä kaikilla on ruokaa – olipa kyse sitten maanviljelijöistä, kuljettajista, elintarviketuottajista tai muista ketjun jäsenistä. Siilinjärvellä ollaan hyvän satokauden ja elintarvikehuollon alkulähteillä. Kaivoksesta louhittava puhdas apatiittimalmi turvaa kasveille tärkeää fosforin saantia, niinpä yhtiön vanha sanonta "Kivestä leipää" pitää Siilinjärvellä enemmän kuin paikkansa.Sujuvasti integroidut prosessitSiilinjärven toimipaikalla on kaivoksen ja sen rikastamon lisäksi neljä eri tuotantolaitosta: lannoite-, fosforihappo-, typpihappo- ja rikkihappotehdas.
– Fosforihappotehdas valmistaa fosforihappoa lannoitteiden ja rehufosfaatin raaka-aineeksi. Happoa toimitamme Siilinjärven lisäksi Yaran Uudenkaupungin toimipaikkaan. Fosforihappoa menee myös Yaran Kokkolan tehtaalle, jossa valmistetaan rehufosfaattia eläinrehutuotantoon, kuvailee Mika Perälä Siilinjärven keskeistä roolia Yaran Suomen toiminnoissa.Siilinjärven tuotantoyksiköt ovat keskenään integroituja, ne valmistavat raaka-aineita toisilleen. Kaivoksesta louhittu ja rikastettu apatiitti käytetään 85–90 -prosenttisesti Siilinjärvellä, myös muut tuotantoon tarvittavat raaka-aineet valmistetaan pääosin itse. Vain joitakin raaka-aineita, kuten ammoniakkia ja kalisuolaa, tuodaan muualta.– Tuotantoprosesseissa syntyvää lämpöä otetaan talteen korkeapainehöyrynä, jolla pystymme tuottamaan noin 50 % koko toimipaikan alueella tarvittavasta sähköstä. Höyryä käytämme myös fosforihapon lopputuotteen väkevöintiin. Tuotamme runsaasti kaukolämpöä, jolla lämmitämme tehdas- ja kaivosalueen rakennukset. Merkittävää on, että toimitamme n. 80 % Siilinjärven taajama-alueen kaukolämmöstä, Perälä kertoo.Esimerkkiä koko konsernilleTehtaanjohtaja Mika Perälän mukaan Siilinjärvellä on koronatilanteesta huolimatta pystytty pitämään toiminta ja työllistäminen lähes normaalina.
– Ihmiset arvostavat turvattua työpaikkaa, mikä näkyy siinä, että henkilöstö on todella hyvin mukana toiminnan kehittämisessä. Olemme viime vuosina panostaneet toiminnan jatkuvaan parantamiseen kehittämällä johtamis- ja toimintakäytäntöjämme Lean-ajattelumallin mukaisesti ja siinä hyödyntämällä ammattitaitoisen henkilöstömme osaamista. Olemme nyt – laitoksesta riippuen – kolmatta tai neljättä vuotta peräkkäin uusissa tuotantoennätyksissä. Tuloksentekokyky on korkealla tasolla, joten Siilinjärven toimipaikan tulevaisuuden näkymät ovat näiltä osin positiiviset. Siilinjärvi on suunnannäyttäjä, monista täällä kehitetyistä toimintatavoista on tullut standardikäytäntöjä koko Yara-konsernissa.Yara Siilinjärvi on kehityksen kärjessä esimerkiksi automatisaation ja digitalisaation hyödyntämisessä. Kuluvan kevään aikana digitaalisten ratkaisujen käyttöä on lisätty, mikä on tehostanut toimintaa entisestään.
– Paitsi omassa toiminnassamme, myös asiakasrajapinnassa olemme ryhtyneet käyttämään digitaalisia työkaluja aiempaa vahvemmin. Myynnissä, markkinoinnissa, neuvonnassa ja muussa yhteydenpidossa on käytetty uusia ratkaisuja. Nyt luotuja hyviä käytäntöjä tullaan soveltamaan jatkossakin koronantilanteen mentyä ohi, Perälä sanoo.Kaivoksenjohtaja Antti Savolainen täydentää, että kaivosteollisuus on uranuurtaja myös tulevaisuuden tekniikoiden käyttöönotossa. Uutta, turvallisuutta ja tuottavuutta lisäävää teknologiaa on jo nyt käytössä ajoneuvoautomaatiosta ja etäohjauksesta lähtien, ja uusia ratkaisuja tulee jatkuvasti.
– Johtamisjärjestelmäämme kuuluu, että tavoitteiden saavuttamista on kyettävä mittaamaan. Tietojärjestelmien datasta saamme hyviä mittareita, joiden avulla voimme johtaa fiksusti jokapäiväistä toimintaa. Uusien menetelmien ja välineiden käyttöönottoon olemme varanneet resursseja, jotta pysymme etulinjassa vastakin.Haittoja vähennetään yhteistyössä naapureiden kanssaVuonna 2015 Yara perusti yhteistoimintaryhmän parantaakseen vuoropuhelua lähialueen merkittävien sidosryhmien kanssa. Yhteistoimintaryhmän lisäksi viime vuonna perustettiin neljän keskeisen asuinalueen ryhmät, joissa keskustellaan Yaran toiminnasta sekä kuullaan asukkaiden näkemyksiä. Alueryhmät ovat osa Yaran hanketta nimeltä "Tulevaisuudessakin leipää" (Tule), jonka tavoitteena on selvittää laajasti tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.Antti Savolainen sanoo, että yhtiössä tehdään kovasti töitä toiminnan haittojen minimoimiseksi, mutta aivan nollaan niitä ei ole mahdollista saada.
– Kaivostoimintaan kuuluvat kallion poraaminen ja räjäytykset. Alueella lastataan, kuljetetaan ja rikastetaan. Pidän tuottavuuden ja luotettavuuden lisäksi erittäin tärkeänä turvallisuuden takaamista. Se on ainoa tapa ylläpitää kannattavaa liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä sekä tuottaa hyvinvointia paikallisesti ja ruokaketjun kautta valtakunnallisestikin.– Turvallisuudella tarkoitan naapureiden turvallisuutta, henkilöturvallisuutta ja ympäristöturvallisuutta. Naapureiden kannalta turvallisuus on sitä, että melut ja tärinät ovat hallinnassa. Vaikka toimintamme on luparajoissa muutamia räjäytysmeluylityksiä lukuun ottamatta, haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme niin, että haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä. Pyrimme jouhevaan yhteistoimintaan lähiseudun asukkaiden kanssa. Henkilöturvallisuus tarkoittaa sitä, että työntekijä pääsee työpäivänsä jälkeen terveenä takaisin kotiin. Ympäristöturvallisuus on ympäristöasioiden hallintaa; toimintamme ympäristövaikutusten ennakointia, tarkkailua ja minimointia.Antti Savolainen korostaa, että turvallisuus syntyy huolellisesta suunnittelusta ja suunnitelmien systemaattisesta noudattamisesta.
– Mitä vähemmän joudutaan yllättäviin tilanteisiin, sitä parempi.Tunnettuja malmivaroja riittää enää 15 vuottaSiilinjärven fosfaattikaivoksen nykyisin tunnetut malmivarat mahdollistavat kaivostoiminnan jatkumisen vuoden 2035 loppuun.
– Tämä edellyttää Jaakonlammen louhoksen avaamista Särkijärven louhoksesta pohjoiseen päin, siitä on ympäristöluvan muutoshakemus lupaviranomaisen käsittelyssä, Antti Savolainen sanoo.Geologit ovat todenneet, että apatiittia voi olla alueella enemmänkin. Uusien, tulevaisuudessa tarvittavien malmivarojen selvitykset ovat myös käynnissä. Yaran tavoitteena on olla osaltaan mukana rakentamassa elinvoimaista Siilinjärveä tarjoamalla työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen.Tehokkuutta ja turvallisuuttaSiilinjärvellä tuotettava fosfaattirikaste on maailman puhtainta. Se johtuu paitsi tehokkaasta rikastamosta myös puhtaasta raaka-aineesta. Toisaalta esiintymä on pitoisuudeltaan köyhä. Antti Savolaisen mukaan yhdistelmä on haastava.
– Käytännössä se tarkoittaa, että meidän on oltava jatkuvasti parempia kuin korkeampien pitoisuuksien kaivokset, jotta emme tulisi maailmanmarkkinoilla jyrätyksi. Meidän on oltava tehokkaampia ja turvallisempia, jotta pääsemme rinnalle ja ohikin. Tässä olemme toistaiseksi onnistuneet. Meillä on mielettömän osaava henkilökunta, jolle kuuluu iso kiitos.Kiertotalous kunniaanSivutuotteiden hyödyntämisessä Yara Siilinjärvi, kuten koko konserni, haluaa olla edelläkävijä. Uusia tapoja sivutuotteiden kierrättämiseen tutkitaan jatkuvasti. Jo 1980-luvulla kaivosalueelle on rakennettu tehdas, jossa rikastushiekkaa jalostetaan kiilletuotteeksi ja biotiitiksi.Kun apatiittia jalostetaan fosforihapoksi, syntyy kipsiä. Oivallinen kiertotalousesimerkki on kipsin käyttö maanparannukseen. Kipsi liukenee peltomaahan, parantaa maan mururakennetta, edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin ja vähentää eroosiota. Fosfori säilyy näin pellossa kasvien käytettäväksi. Kipsi puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön, ja vaikutus kestää noin viisi vuotta.Yara toimittaa Siilinjärven kipsiä pelloille levitettäväksi Saaristomeren alueen kipsihankkeessa, joka on osa Ympäristöministeriön käynnistämää Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Tavoitteena on käsitellä kipsillä yhteensä 50 000 hehtaaria peltomaata Saaristomeren valuma-alueella vuosina 2020–2022. Lisäksi Yara jatkaa John Nurmisen säätiön Vantaanjoen kipsihankkeen tukemista myös vuonna 2020. Viime vuonna Yara lahjoitti hankkeelle 2 500 hehtaarin käsittelyyn tarvittavan kipsin.– Muitakin kipsiin liittyviä hankkeita meillä on, mutta ne ovat vielä selvittelyvaiheissaan, kertoo Mika Perälä ja mainitsee vielä yhden kiertotaloushankkeen:
– Olemme tuoneet Pyhäsalmen metallikaivokselta kupari- ja sinkkirikasteen sivutuotetta pyriittiä rikkihappotuotannon raaka-aineeksi jo hyvin pitkään. Pyhäsalmen kaivoksen toiminnan päättymisen jälkeenkin voimme hyödyntää heidän rikastushiekka-alueelleen kertynyttä pyriittiä 5–10 vuotta raaka-aineena.
Yara Siilinjärvi lukuina
Tuotantokapasiteetti tonnia/vuosi: Apatiitti 1 000 000 t • Rikkihappo 800 000 t • Fosforihappo 300 000 t • Typpihappo 150 000 t • Lannoitteet 500 000 tTyöllisyys: noin 750 henkilöä päivittäiset urakoitsijat mukaan lukienInvestoinnit: vuosien 2008–2019 aikana Siilinjärvellä n. 730 milj. €Maanomistus: Yara omistaa Siilinjärvellä maata n. 3 800 ha, eli n. 7 % Siilinjärven pinta-alastaToimitukset: Lannoitteiden lisäksi toimitamme n. 80 % Siilinjärven taajaman kaukolämmöstä. Toimitettu energia vastaa n. 3 000 omakotitalon vuosittaista energian kulutusta. Lähivuosina tavoitteena on kattaa verkon koko lämmitystarve.Murtomäen tila tekee yhteistyötä rajanaapurinsa Yaran kanssa
Paula ja Janne Kokkonen viljelevät Murtomäen tilaa Kolmisopin kylässä Siilinjärvellä, aivan Yaran kaivoksen ja tehdasalueen naapurissa. Tällä hetkellä lypsylehmiä tilalla on 240, lisäksi tilalla kasvatetaan nuorkarjaa. Viljelyssä on suurimmaksi osaksi nurmea, lisäksi tilalla viljellään jonkin verran viljaa, pääasiassa ohraa.– Olemme Yaran rajanaapureita, joten siksikin olemme yhtiön kanssa läheisissä tekemisissä. Teemme heidän kanssaan hyvää yhteistyötä. Yara on tullut meitä vastaan monessa meille tärkeässä hankkeessa, kertoo Janne Kokkonen.– Oleellista on nähdä kokonaisuus. Paikallisia ja hetkellisiä haittoja ilmenee, kun Yaralla syntyy ääntä ja pölyä, mutta se kuuluu toiminnan luonteeseen. Kokonaiskuvassa Yaran toiminta on paikallisesti ja valtakunnallisesti tärkeää.Murtomäen tila on mukana CARBO-yhteistyöverkostossa, jonka toimilla tavoitellaan nurmen resurssitehokkuuden parantamista ja maitoketjun ympäristövaikutusten pienentämistä. CARBO-verkostossa ovat mukana mm. Yara ja Valio. – Olemme nyt kolmatta vuotta hankkeessa mukana. Ensimmäisenä vuonna tiloja oli vain viisi, nyt jo viitisenkymmentä. Hankkeen kautta olemme pystyneet seuraamaan, paljonko lannoitteita on laitettu ja paljonko satoa on saatu.Tänä vuonna Murtomäen tilalla on testattu Yaran Smart Farming -palvelua, joka on ilmainen ja kaikille avoin satelliittiseuranta peltojen kasvillisuusindeksin määrittämiseen. Kasvillisuusindeksin pohjalta viljelijä pystyy mm. tekemään lannoitteiden levityskarttoja. – Olemme hankkineet lannoitteenlevittimen, joka pystyy hyödyntämään Smart Farmingin antamaa tietoa. Tarkoitus on vähentää lannoitteiden hävikkiä. Traktoria ohjataan automaattiohjauksella, myös työleveys ja lannoitteen määrä säätyvät automaattisesti. Viljelijän kannalta on iso mullistus, kun automatiikka lyö vauhdilla läpi myös maataloudessa, Janne Kokkonen ennustaa.Yaran tuotteet, tuotekehitystyö, asiakaspalvelu ja asiantuntijuus saavat Janne Kokkoselta kiitettävän arvosanan. – CARBO-hankkeessa on Yaralta mukana osaava neuvontaryhmä. Lisäksi Yaran Itä-Suomen edustajalta voi aina kysyä apua. On hyvä, että tietoa on tarjolla, sillä jos viljelijät vain keskenään pohtisivat asioita, olisi toiminta hankalaa.Yaran kotimaiset lannoitteet ovat markkinoiden puhtaimpia. Kadmiumin ja muiden raskasmetallien pitoisuudet ovat erittäin vähäisiä. – Yaran tuotteissa ei ole tullut vastaan epätasaista laatua tai huonoa rakeistusta. Tuotteet toimivat kylmissä oloissa hyvin, mikä on tärkeää meille. Yaran lannoitteista ei omiin peltoihin päädy raskasmetalleja. On hienoa, että tarjolla on puhtaita lannoitteita, näin ei kaikkialla maailmassa ole, muistuttaa Janne Kokkonen.Artikkeli on julkaistu Savon Yritysmaailma -lehdessä 2/2020.Haluatko oman yrityksen esille tähän?