Maailmantalous on murroksessa ja kriisejä tulee eteen ehkä useammin kuin ennen. Toisaalta kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiseen. Miltä Suomen vienti näyttää lähitulevaisuudessa? Miten vihreä siirtymä muuttaa toimialoja, ja missä ovat tulevaisuuden uudet vientimarkkinat? Mikä on rahoituksen rooli muutoksessa?

Näistä ajankohtaisista kysymyksistä keskusteltiin Finnveran viennin illan paneelissa marraskuussa 2022. Poikkeuksellisista viime vuosista huolimatta osallistujat näkivät myös positiivisia merkkejä edessä.

– Tätä vuotta on ollut mahdotonta ennustaa. Tavoitteemme on viedä yritystä sinne, missä mahdollisuudet ovat. Aina löytyy uusia markkinoita, sanoi Metso Outotecin talous- ja rahoitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja Eeva Sipilä. Metso Outotec on Suomen suurimpia vientiyrityksiä, joka toimii globaalisti kaivos- ja metallisektorilla.

– Ajat ovat haastavat, mutta näemme silti valoa, totesi myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Suomen maajohtaja Lenita Toivakka.

Maailmanlaajuinen pandemia alkaa olla takanapäin, mutta edessä saattaa olla toisenlainen taantuma, kuten paneelikeskustelua moderoinut Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki totesi. Millainen on rahoittajan viesti vientiyrityksille ja markkinoille?

– Koronapandemia on ohi, mutta sen vaikutus talouteen tuntuu edelleen jossain määrin. On tärkeää pitää mielessä pitkän tähtäimen näkymä yli talouden syklien, sanoi Finnveran suuryritysten rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Yhä vahvempi paine vihreään siirtymään

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että meneillään oleva energiakriisi puskee yhä vahvemmin eteenpäin vihreää siirtymää.

– Energiakriisi voi ja se on jo puskenutkin eteenpäin siirtymää. Suomalaiset yritykset ovat investoineet vihreään siirtymään jo varhaisessa vaiheessa, meidän maineemme on hyvä, mutta voisimme tehdä enemmän. Suomalaisille yrityksille on tarjolla paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaiseen teknologiaan ja osaamiseen luotetaan, Lenita Toivakka sanoi.

Toivakka on toiminut aiemmin Suomen ulkomaankauppaministerinä ja Global Compact Suomen pääsihteerinä. Hänen oppinsa vientiyrityksille ovat varautuminen riskeihin ja toisaalta eri markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen. Esimerkiksi, suomalaiset voisivat hyödyntää enemmän vapaakauppa-alueita eri puolilla maailmaa.

Toisaalta kilpailu vihreän siirtymän alueella on kovaa. Onko markkinoilla vielä tilaa? Kyllä on, uskoo Metso Outotecin Eeva Sipilä. Kilpailua on, mutta mahdollisuuksia edelläkävijyyteen on, kun löytää osuutensa markkinoista.

– Vastuullisuus ja kestävyys on strategiamme ytimessä. Suomalaisena yrityksenä kilpailukykymme perustuu siihen, että tarjoamme teknologiaa, jolla vastata kestävyyshaasteisiin.

– Vientitakuulaitoksilla on hyvät mahdollisuudet vauhdittaa muutosta. Me rahoitamme vientihankkeita, jotka liittyvät uuteen teknologiaan, ja Suomessa on hienoja yrityksiä, jotka luovat uusia innovatiivisia ratkaisuja, Jussi Haarasilta sanoi.

Suomi – "läntisen maailman viimeinen pysäkki"

Nyt eletään hyvin erilaisessa maailmassa kuin vuosi sitten, jolloin tunnelma oli positiivinen kasvuhakuinen pandemian jälkeen. Suomelle aiemmin varsin tärkeä Venäjän vientimarkkina on poissa. Sillä on ollut konkreettisia vaikutuksia suomalaisiin viejiin, mutta vetäytyminen Venäjän-markkinoilta alkoi asteittain jo 2014, Lenita Toivakka huomautti.

– Meillä ei tule olemaan kauppaa Venäjän kanssa vuosikymmeniin, jotkut puhuvat monista sukupolvista. Mutta on muita markkinoita, meidän vain täytyy mennä sinne. Käännytään länteen, Afrikkaan, Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan, hän listasi.

Vientitakuulaitoksen rooliin kuuluu kantaa riskiä ja taata kauppoja myös poliittisen riskin maihin. Miten poikkeuksellinen Venäjän aloittamasta sodasta seurannut tilanne seurauksineen on?

– Tilanne on varmasti poikkeuksellinen muttei ainutlaatuinen, jos katsotaan historiaa. Venäjän osuus Suomen viennistä oli 5 prosenttia vuonna 2021. Se on korvattavissa, Haarasilta sanoi.

Metso Outotecille vuosi on merkinnyt vetäytymistä Venäjän-markkinoilta.

– Olemme olleet yllättyneitä, miten nopeasti olemme löytäneet korvaavia markkinoita. Työ jatkuu vielä. Jokainen maa on erilainen, mutta pienenä maana me suomalaiset olemme yleensä neutraaleja. Se helpottaa toimintaa eri markkinoilla, Eeva Sipilä sanoi.

Suomen viennin menestyksen avain?

Pandemia vei läpi nopeasti yhteiskunnissa sellaisia uudistuksia, joista oli puhuttu vuosia. Seuraavien muutosten luulisi olevan helpompia. Mikä on ”avaintekijä”, jonka avulla Suomen vienti nousee talouden laskusuhdanteesta voittajana?

– Luottamus. Se on suomalaisten yritysten tärkein voimavara, Lenita Toivakka kiteytti.

– Se, että varaudumme sekä kriiseihin että mahdollisuuksiin. Kyky muuttua, keksiä itsensä uudelleen on avain, Jussi Haarasilta sanoi.

Teksti- ja kuvalähde: Finnvera