Naantalin sataman kokonaisliikenne yli 8 miljoonan tonnin vuonna 2020
18.02.2021 | Teollisuus
Naantalin Satama on yksi suurimmista Suomen satamista tonnimäärällä mitaten. Vuonna 2020 sataman laitureiden ja/tai vesialueitten kautta kuljetettiin yli 8,07 miljoonaa tonnia rahtia. Naantalin Satama on myös eräs Suomen vilkkaimmista satamista aluskäynneillä mitaten. Vuonna 2020 aluskäyntien määrä oli yhteensä 1608 ja alusten yhteenlaskettu nettovetoisuus 12 241 815 NT.Naantalin Satama on yksi Eurooppalaisen TEN-T liikenneverkon ydinsatamista Suomessa. Sillä on erinomainen logistinen sijainti Lounais-Suomen rannikolla Eurooppatien E18 ja ScanMed (Scandinavian-Mediterranean) liikennekäytävän varrella. Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta Naantalin Sataman merkitys on huomattava. Satama palvelee erityisesti lähialueen kauppaa ja ympäröivää teollisuutta, mutta elinkeinoelämää myös laajemmin Suomessa. Lyhyt ja nopea merimatka erityisesti Ruotsiin ja päivittäiset tiheät linjaliikenteen reitit ja vuorot sekä erityisesti rahtiliikenteen tarpeisiin suunnitellut alukset tekevätkin Naantalin Satamasta Suomen johtavan lauttaliikenteen rahtisataman Skandinavian liikenteessä.– Maailmanlaajuisesta Covid-19 pandemiasta huolimatta satama-alueen kokonaisliikenteessä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 % niin tonneissa kuin aluskäynneissäkin. Kahdeksan miljoonan tonnin raja on Naantalissa ylittynyt vain neljästi aiemmin. Kolme kertaa on liikennettä ollut sataman historiassa enemmän kuin vuonna 2020. Tosin esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen päätös maaliskuussa 2020 myöntää yksipuolisesti Suomen ja Ruotsin välillä kulkeville matkustaja-autolautoille taloudellista tukea ja kattaa niiden tappioita vaikutti rahdinkuljetusten osalta varustamoiden välisiin suhteellisiin markkinaosuuksiin ja tämä valitettavasti näkyi myös Naantalissa Suomen ja Ruotsin välisessä lauttaliikenteessä vuoden 2020 kevään ja kesän aikana negatiivisesti, toteaa Naantalin satamajohtaja Yrjö Vainiala.Naantalin satamaa ylläpitää Naantalin kaupungin omistama satamayhtiö Naantalin Satama Oy, jossa Vainiala toimii sataman operatiivisena ja kaupallisena johtajana.Ulkomaan liikenteen osuus Naantalin satama-alueen kokonaisliikenteestä oli lähes 75 % eli noin 6,03 miljoonaa tonnia, johon sisältyy noin 30 000 tonnia Naantalin kautta laivattua Venäjältä rautateitse tullutta viljan transitoliikennettä. Kotimaan liikenteen (sis. Naantalin ja Ahvenanmaan Långnäsin välisen roro-liikenteen sekä lähinnä polttoaineiden jakeluun liittyvän rannikkoliikenteen) osuus oli vastaavasti hieman yli 25 % ja noin 2,04 miljoonaa tonnia.Kokonaisliikenteestä ulkomaan vientiä oli noin 2 miljoonaa tonnia (+15 %) ja ulkomaan tuontia lähes 4,03 miljoonaa tonnia (+3 %). Kotimaasta tulevaa tavaraa purettiin Naantalin eri satamanosissa yhteensä lähes 0,84 miljoonaa tonnia (+31 %). Kotimaan eri satamiin laivattavaa tavaraa puolestaan lastattiin Naantalin eri satamanosissa yhteensä noin 1,20 miljoonaa tonnia (-5 %).Rekoissa ja trailereissa kulki enemmän tavaraa pandemiasta huolimattaRekkoja, trailereita ja erilaisia muita raskaan liikenteen yhdistelmiä kulki Naantalin sataman kautta lauttaliikenteessä vuonna 2020 yhteensä 141 876, missä laskua noin - 1 % ja 1 596 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.RoRo- ja Ropax-aluksilla Naantalin satamaan saapuvissa tai lähtevissä erilaisissa kumipyöräyhdistelmissä kuljetettiin kuitenkin yli 2,05 miljoonaa tonnia rahtia (+ 5 %), mikä on noin 106 000 tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellä mainitusta rahdista VAK-kuljetusten (vaarallisten aineiden säiliöautokuljetusten) osuus oli yli 153 000 tonnia, missä kasvua edelliseen vuoteen + 3 %.Kuivat ja nestemäiset irtolastit kasvoivatKuivia irtolasteja kuljetettiin Naantalin sataman kautta vuonna 2020 yhteensä noin 0,97 miljoonaa tonnia, mikä oli kokonaisuudessaan yli +10 % ja noin 91 000 tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Bulk-tuotteisiin liittyy voimakasta vuosittaista ja kausittaista vaihtelua – niin nousua kuin laskuakin.– Hake tulee enenevässä määrin korvaamaan hiilen sataman vieressä sijaitsevan TSE:n monipolttovoimalaitoksen lämmöntuotantoon tarvittavissa raaka-ainetoimituksissa jatkossa. Vuonna 2020 hiiltä tuotiin jo useamman vuoden vähittäisen alasajon jälkeen enää noin 105 000 tonnia, missä lähes -52 % ja noin 112 000 tonnia vähennystä edelliseen vuoteen. Hiiltä korvaavaa haketta sekä haketettavaa polttopuuta tuotiin lähes 315 000 tonnia, mikä on yhteensä noin +49 % enemmän kuin vuotta aiemmin, toteaa satamajohtaja Vainiala.Viljaa laivattiin vuonna 2020 sataman kautta yhteensä lähes 292 000 tonnia, mihin sisältyy rautateitse tullutta viljan transitoliikennettä Venäjältä noin 30 000 tonnia. Viljan kuljetusmäärät kasvoivat 31 % eli lähes 69 000 tonnia edelliseen vuoteen verrattuna.– Naantalin sataman kautta kuljetettiin huomattava määrä myös monia muita teollisuuden, kaupan ja maatalouden tarvitsemia raaka-aineita ja materiaaleja kuten suolaa, sementtiä, rehuja, lannoitteita, kipsiä, turvetta, kierrätysmateriaaleja, soraa jne. yhteensä lähes 604 000 tonnia. Yhteensä laskien näissä pienempi volyymisissa materiaaleissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 117 000 tonnia ja noin +24 %, Vainiala jatkaa.Nestemäisiä irtolasteja kuljetettiin vuonna 2020 Naantalin sataman laitureiden ja/tai sen ylläpitämien väylien ja vesialueitten kautta yhteensä noin 5,05 miljoonaa tonnia, missä kasvua yli +7 % edelliseen vuoteen verrattuna.Uudet Superstar-luokan ropax-alukset liikenteeseen vuonna 2023Vaikka Naantalin Satama onkin jo pitkään ollut tunnettu lähinnä teollisuuden bulksatamana, jossa lastataan ja puretaan suuria määriä kuivia ja nestemäisiä irtolasteja, on siitä aikaa myöten kehittynyt myös yksi Suomen tärkeimmistä lauttaliikennesatamista rahdille.– Naantalin sataman kautta hoidetaan esimerkiksi Ahvenanmaan saaren huoltoliikenteestä suurin osa mm. kaikki polttoaineet. Ahvenanmaalainen pienvarustamo Rederi Ab Lillgaard on jo vuodesta 1996 ajellut yhden lähdön kuutena päivänä viikossa Naantalin ja Långnäsin välillä MS Fjärdvägen nimisellä läpiajettavalla roro-aluksella. Finnlines-varustamolla puolestaan on Suomessa hyvin keskeinen rooli kriittisten tarvikkeiden, kuten lääkkeiden, ruokatarvikkeiden, varaosien ja komponenttien, koneiden ja laitteiden, kulutustavaroiden jne. kuljetuksessa, jotka ovat välttämättömiä Suomen kansalaisille ja teollisuudelle. Finnlines on erikoistunut rahtipalveluihin ja sillä on keskeinen rooli tavaratoimitusten sujuvuuden varmistamisessa. Esimerkiksi Naantalin ja Kapellskärin välillä liikennöivä alus ropax-alus MS Finnswan pystyy kuljettamaan huomattavan määrän lastia – jopa 200 rekkaa per matka, mikä vastaa normaaliaikana yhteensä neljän päivittäin Turun ja Tukholman välillä liikennöivän matkustaja-autolautan kumipyöräkapasiteettia, satamajohtaja Vainiala toteaa.– Naantali-Kapellskär –reitti on ylivoimaisesti Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta tärkein läntinen reitti. Huomattava osa koko Suomen ja Ruotsin välisestä kumipyöräliikenteestä kulkee Finnlinesin Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä. Lähes 30 viikkolähdöllään ja parhaimmillaan lähes 45 %:n markkinaosuudellaan Finnlines on tämän merisillan johtava rahdinkuljettaja. Merimatka on lyhyt ja reittiä käyttämällä on mahdollista välttää aikaa vievä saariston läpiajo Ruotsissa. Linjan ropax-alukset ja niiden aikataulut on myös suunniteltu nimenomaan rahdin ehdoilla ja ne ovat tässä suhteessa ominaisuuksiltaan ylivertaisia matkustaja-autolauttoihin ja niiden aikatauluihin ja kuljetuskykyyn verrattuna. Finnlinesin rahtiasiakkaiden ei tarvitse myöskään ajaa ruuhkaisten kaupunkikeskustojen läpi ja tavarat on jaeltu terminaaleihin ennen kuin matkustaja-autolautat saapuvat edes satamaan. Naapurisataman slogania lainatakseni - ajalla on merkitystä, Vainiala naurahtaa.Finnlines on vuoden 2020 alussa ilmoittanut tilanneensa kaksi uutta Superstar-luokan ropax-alusta, joiden lastikapasiteetti on 5100 kaistametriä ja matkustajakapasiteetti 1100 matkustajaa. Niiden on ilmoitettu tulevan liikenteeseen vuoden 2023 aikana ja korvaavan nykyiset huomattavasti pienemmät alukset. Alukset rakennetaan korkeimmat tekniset ja ympäristönäkökulmat huomioiden, ja samalla ne tulevat olemaan ropax-luokan edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Uusien alusten myötä investoinnit myös Naantalin satamassa jatkuvat.– RoRo-laituri tullaan varustelemaan alusten automaattisella kiinnittäytymisjärjestelmällä (automooring) ja laitteilla. Uudet laivat tulevat käyttämään satamassa vierailunsa aikana myös maasähköä (Onshore Power Supply, OPS), mikä vähentää melua ja pienentää päästöjä satama-alueella. Tämä tosin vaatii myös sataman sähkönjakeluverkoston osittaisen päivittämisen, muuntajan rakentamisen sekä laiturin kannelle rakennettavan maasähköjärjestelmän ja aluksen välisen liityntäkaapelin. Projektin suunnittelutyöt satamassa ovat hyvässä vauhdissa. Hankkeelle on esitetty ja myös saatu EU-tukea, Vainiala esittää.Vainialan mukaan ainoa asia, mikä on pysyvää satamassa, on muutos:
– Aina puretaan ja korjataan vanhaa tai rakennetaan uutta. Satamatoiminta on pääomaintensiivistä. Investoinnit on kuitenkin aina tehty sataman ja asiakkaiden parhaaksi sekä molempien kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Naantalin Sataman vahvuuksia:
- Erinomaiset liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen, pääkaupungin ja edelleen Pietarin suuntaan (E18), länsirannikolle (VT 8) ja sisämaahan (VT 9 ja VT 10)
- Satamaan johtava syvä meriväylä 15,3 m sekä syvyys 13,0 m laiturilinjan 15-16-17 edustalla mahdollistaa jopa Panamax-luokan alusten liikennöinnin
- Tiheä säännöllinen lauttayhteys Ruotsiin mahdollistaa nopean jakelun myös Pohjoismaihin
- Satama soveltuu hyvin erityyppisten lastien kuten nestemäisten ja kuivien irtolastien (bulk), roro- ja projektilastien sekä pakattujen tavaroiden (break bulk) käsittelyyn
- Satama palvelee erityisesti lähialueen kauppaa ja ympäröivää teollisuutta, mutta elinkeinoelämää myös laajemmin Suomessa
Haluatko oman yrityksen esille tähän?