Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry on Suomessa toimivan puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestö.

PIA:n jäsenyritykset ja niiden osaaminen ovat kiinteä osa sekä Suomen kokonaisturvallisuutta että sotilaallista huoltovarmuutta. Ne tuottavat korkeatasoisia suorituskykyjä kustannustehokkaasti toimien verkostoituneesti kotimaassa ja kansainvälisesti.

PIA:n tehtävä on edistää jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea Suomen viranomaisia kokonaisturvallisuuskysymyksissä. PIA on yksi Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistyksistä.

Yritykset edistävät yhteistä turvallisuutta

PIA:lla on 150 jäsenyritystä, jotka pääsihteeri Tuija Karangon mukaan ovat eri kokoisia ja toimivat eri puolilla Suomea.

– Yhdistävä tekijä on se, että jäsenyritysten loppuasiakas tai heidän teollisen loppuasiakkaansa loppuasiakas on kokonaisturvallisuutta tuottava viranomainen Suomessa tai ulkomailla.

– Jäsenyrityksemme myötävaikuttavat paitsi suomalaiseen, myös eurooppalaiseen ja globaaliin turvallisuuteen, varsinkin nyt Nato-jäsenyyden aikakaudella.

Vahva synergiahyöty

Tuija Karanko kertoo, että PIA:n toimialoista eniten on esillä puolustus, joka on liikevaihdollisesti suurin segmentti. Turvallisuus on monitahoinen ja kasvava ala, ja myös ilmailu ja avaruus ovat nousussa.

– Järjestömme aloilla on huomattavia synergioita. Nykyisin ei enää voida puhua rajatusti ”puolustusteollisuudesta” tai ”ilmailuteollisuudesta”. Teknologiat ovat samoja, sovellukset erilaisia.

– Suurin osa näistä 150 yrityksestä on monitoimialayrityksiä, eli he toimivat PIA:n toimialojen lisäksi myös muilla aloilla. He tekevät digitaalisia ratkaisuja, teollisuusautomaatiota, viestintää ja niin edespäin.

Komponenteista kyberiin

Tuttuja ja isoja PIA:n jäsenyrityksiä ovat perinteiset puolustussektorin toimijat, kuten Patria, Nammo ja Millog. Turvallisuussektorilta löytyy mm. Airbus Defence and Space ja Suomen Erillisverkot, ilmailun saralta mm. Finnair Tekniikka. Avaruusalalla PIA:n jäseniä ovat kaikki merkittävät suomalaiset avaruustoimijat, kuten viime aikoina julkisuudessa esillä ollut satelliittiyhtiö ICEYE.

Toisentyyppistä laitaa PIA:n jäsenistössä edustavat osatoimittajat, joiden rooli voi olla jopa komponenttitasolla.

– Jäsenissämme on yrityksiä, jotka tarjoavat kotimaisille tai kansainvälisille yrityksille komponentteja, alajärjestelmiä, palveluita ja alihankintaa.

– Skaala ulottuu maalaamisesta ja hitsaamisesta kyberkyvykkyyksiin ja digitaaliseen signaalitiedusteluun. Tuotteita käytetään maalla, meren pinnan päällä ja alla, ilmassa sekä avaruudessa, kuvailee Tuija Karanko.

Pitkäjänteistä sitoutumista

Varsinkin puolustustoimialan hankkeille on tyypillistä pitkäjänteisyys. Hankintaprosessi voi kestää vuosia, ja tuotteiden elinkaari voi olla jopa vuosikymmeniä. Toiminta on hidasliikkeistä ja etenee sykleissä.

– Jos yritys haluaa esimerkiksi komponentti- tai alajärjestelmätoimittajaksi tälle toimialalle, se edellyttää pitkäaikaista sitoutumista joko suoraan loppuasiakkaaseen tai arvoketjun kautta. Tämä ei ole toimiala, jolle tullaan käymään, Tuija Karanko toteaa.

Myös tuotannon turvallisuusaspektit on otettava huomioon. Kun loppuasiakas edellyttää päätoimittajalta tiettyjen turvallisuusnäkökulmien huomioimista standardeineen ja auditointikriteereineen, jatkuvat samat vaatimukset alihankintaketjuun.

– Myös kybersuojausasiat vyörytetään loppuasiakkaan toimesta ensin päätoimittajalle ja sitä kautta koko toimitusketjuun, mainitsee Karanko.

– Yrityksille sertifikaattien mukainen toiminta tuo yleensä lisäkustannuksia verrattuna siihen, jos sertifikaattien mukaisesti ei toimittaisi. Yrityksen täytyy pohtia, onko tämä sellainen sektori, jossa yritys aidosti haluaa toimia, ja onko yritys valmis toimintaa resursoimaan.

Yhtäältä tavanomaista bisnestä, toisaalta taas ei

Toimitusketjut ovat puolustusteollisuudessa(kin) usein paikallisia, kuten vaikkapa suomalaisessa sotilasajoneuvojen valmistuksessa.

– Toimittajat voivat olla ajan oloon suuremmasta toimijasta erkaantuneita tai ulkoistettuja spin-offeja, mutta ekosysteemi on kuitenkin rakentunut paikallisesti.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hyvällä tietotaidolla, tuotteella tai palvelulla pääsisi näihin ketjuihin mukaan. Tässä pätevät normaalit B2B-toiminnan lainalaisuudet ja toiminnot niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ei se ole sen kummoisempaa, vinkkaa Tuija Karanko.

Toisaalta Karanko korostaa, että puolustus on poliittinen ja protektionistinen toimiala erityisesti kansainvälisillä kentillä.

– Kaupan esteeksi voi tulla kaikenlaisia seikkoja.

– Yksi tapetilla oleva aihepiiri on kiinalaisten komponenttien ja järjestelmien käyttö. Nykymaailmassa yrityksen kannattaa pohtia, mikä on kiinalaisten komponenttien käytön tai Kiinan-myynnin suhde länsimaisen markkinaan. Poliittinen suuntaus on valitettavasti menossa siihen, että yrityksen on valittava puolensa. Puolustusala on vahvasti sidoksissa läntiseen maailmaan.

Rajalliset mahdollisuudet kaupantekoon

Nato-jäsenyys avaa yrityksille eittämättä mahdollisuuksia, mutta siitä, millaisia, on esitetty erilaisia arvioita. Tuija Karanko on suhteellisen pidättäytyväisellä kannalla.

– Perinteinen suomalainen puolustusteollisuus on myynyt Nato-maille järjestelmiä ja palveluita jo vuosikymmenten ajan. Markkina on erittäin protektionistinen, suurimmat valtiot ostavat lähestulkoon kaiken kotimaastaan.

Karanko muistuttaa, että Nato itsessään ei osta paljoakaan puolustusteollisuuden tuotteita, koska puolustusliiton suorituskyvyt perustuvat jäsenmaiden kyvykkyyksiin.

– Naton pienemmillä jäsenmailla on tendenssi tehdä hankintoja muista jäsenmaista, jos tuotetta ei ole omasta maasta saatavilla. Se on myös tapa osoittaa sitoutumista liittoumaan. Nyt suomalaiset yritykset ovat ringissä mukana ja tulevat toivottavasti aiempaa aidommin tarjouskilpailuissa huomioiduiksi.

Naton omat hankinnat tehdään Naton budjettivaroin, ja suomalaiset voivat osallistua tarjouskilpailuihin samoilla ehdolla kuin muutkin.

– Naton tekemistä hankinnoista saattaakin avautua suomalaiselle teollisuudelle otollisia tilaisuuksia, koska Nato tarvitsee mm. johtamisjärjestelmäinfrastruktuuria ja muita digitaalisia järjestelmiä, joissa suomalaiset ovat vahvoja osaajia, Karanko kertoo.

NSIP tukee infrahankkeita

Natolla on erityinen turvallisuusinvestointiohjelma (NATO Security Investment Programme NSIP), jolla se rahoittaa sellaisia jäsenmaissa toteutettavia infrahankkeita, jotka ovat tarpeen nimenomaan jäsenyyden vuoksi, ja joista jäsenmaan ei olisi kohtuullista vastata yksin.

Tuija Karangon mukaan käytännön esimerkki voisi olla vaikkapa kiitoradan pidentäminen tai uuden kiitoradan rakentaminen.

– Megaluokan hankkeista ei olisi kyse, mutta paikallisesti merkittävistä. Suomessa tällaiset hankkeet varmastikin kiinnostaisivat esimerkiksi infrarakentamisen yrityksiä.

Kestävintä hyötyä verkostoitumisesta

Tuija Karanko näkee, että vakainta hyötyä suomalaisille yrityksille on osallistumisesta Naton eri työryhmien toimintaan.

– Sekin on kovin pitkäjänteistä, eikä siinä yritykselle lyhyellä tähtäimellä jää välttämättä viivan alle paljoakaan, mutta työryhmätyöskentelyssä onkin kyse verkostojen luomisesta. Työskentely antaa yrityksille ymmärrystä Naton ja loppuasiakkaan tarpeista. Se on äärettömän arvokasta tietämystä tällä alalla toimiville yrityksille.

– Lähtökohtaisesti kaikista maista löytyy PIA:a vastaava organisaatio, ja Nato-maiden kollegoilta olen saanut sen suuntaisia viestejä, että meidän suomalaisten kanssa voidaan nyt tehdä perinpohjaista yhteistyötä, kun olemme jäseneksi tulleet.

Yhteistyö on arvokasta

Suomalaisen puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi viime vuonna (2022) ensimmäisen kerran yli kahden miljardin. Suora työllistävyys on n. 10 000 henkilöä.

– Liikevaihdon kasvu jatkuu myös tänä vuonna, jos vain osaavaa työvoimaa saadaan.

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee vuosittain projekteista riippuen, mutta osuus on joka tapauksessa suuri, 40–60 % liikevaihdosta, joillakin yrityksillä yli 90 %.

– Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jota huoltovarmuustyö tukee, on näyttänyt vahvuuksiaan sekä koronapandemian että Ukrainan sodan aikana. Se, miten eri alojen yritykset kehittävät ja ylläpitävät omaa jatkuvuuden hallintaansa ja varautumistaan, on todella arvokas suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, Tuija Karanko arvioi.

www.afda.fi | Twitter | LinkedIn