Vuonna 2003 perustettu Purkupiha oy on Suomen suurimpia purkualan yrityksiä ja yksi johtavista rakennusten purkajista. Massiivipurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on raivannut tietä myös kokonaisena purettavien rakennusosien uudelleenkäytössä. Takana on useita onnistuneita uudelleenkäytön hankkeita.

- Purkupihalla on kehitetty jo vuosia tehokasta rakennusosien uudelleenkäyttöä ja sen johdosta yrityksellä on erittäin hyvät verkostot rakennusosien hyödyntämiseen. Myös Purkupihan omat kierrätysasemat on rakennettu hyödyntämällä purkukohteiden käyttökelpoisia rakennusosia, joten kokemusta on myös rakennushankkeen hyväksyttämismenettelyistä uusiokäytettävien rakennusosien osalta. Purkukohde arvioidaan aina uudelleenkäytön näkökulmasta ennen kuin aloitetaan varsinainen purkaminen. Otamme talteen uudelleenkäytettävissä olevat materiaalit ja ohjaamme joko suoraan hyödyntäjälle verkostojemme kautta tai Purkutori.fi:n kautta, toteaa Purkupihan markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Monivaiheinen prosessi

- Lähtökohtaisesti on hyvä muistaa, että yleensä kun rakennus päätetään purkaa, siinä on yleensä joku ongelma. Purkupäätös johtuu monesti joko rakenteellisesta tai ilmanlaadullisesta ongelmasta. Tämä on hyvä huomioida myös rakenteiden uudelleenkäytön kannalta. Kohteessa pitääkin varmistaa materiaalien haitta-aineettomuus, kuten asbesti ja homeet sekä materiaalien tekninen käyttökelpoisuus. Kosteusvauriorakennuksista ei voi hyödyntää mitään, koska lähtökohtaisesti homeitiöitä on silloin kaikkialla, kertoo Tuominen.

Purkukohteesta tehdään haitta-ainekartoitus usein jo ennen purkutyön kilpailutusta. Kartoituksessa selvitetään mahdollisten haitta-aineiden laatu, määrä, sijainti ja pölyävyys. Purkukartoituksessa määritellään myös erikoispurkutyönä tehtävien purkualueiden purkumenetelmät. Vasta sitten kun haitta-ainepitoiset kohdat on purettu, päästään varsinaiseen purkutyöhön.

Rakennusosien hyödyntämisessä on huomioitava useita eri seikkoja, joita ovat esimerkiksi purku- ja rakennuspaikan sijainti, materiaalien saatavuus, purku- ja rakennusprojektien -/ kohtauttaminen aikataulullisesti ja sijainnillisesti sekä uudelleenkäytön suunnittelu. Uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntäminen tulisikin ottaa jo hyötykäyttökohteen suunnitteluvaiheessa huomioon. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää tuoteinformaatiota ja käyttökelpoisuusohjeita uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta, jotta voidaan edistää rakennus, korjaus ja purkuhankkeen integraatiota toisiinsa.

- Hyväksyttämismenettelyt tuottavat monesti hankaluuksia, koska ongelmana ovat standardit ja vanhojen materiaalien puutteelliset CE merkinnät. Nykyvaatimukset ovat tiukemmat kuin mitä ne ovat olleet vanhoja tuotteita valmistettaessa. Purkumateriaalin käyttö vaatiikin tarkkaa suunnittelua, tiivistä yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa sekä hyviä teräsrakennemiehiä purku- ja rakennusvaiheessa.

- Purkamisen roolia uudisrakennushanketta edeltävänä hankkeena tullaan näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa korostamaan nykyistä enemmän. Mitä korkeammassa arvossa rakennusosa hyödynnetään, sitä vähemmän häviää siihen sitoutunutta materiaalia, energiaa ja työtä. Monia rakennusosia ja kantavia rakenneosia kannattaakin uudelleen käyttää sellaisinaan, mutta tärkeää on, että osataan arvioida se mitä kannattaa uusiokäyttää ja mitä ei. Uudelleenkäytöllä saavutetut ympäristöhyödyt ovat yleensä sitä merkittävämmät, mitä energiaintensiivisempi, massiivisempi ja raskaampi uudelleenkäytetty rakenne on. Purkumateriaalien hyödyntäminen on rakentamisen kiertotalouden ydintä, jatkaa Tuominen.

Purkupiha kierrätti entisen Merihallin ekologiseksi elementtitehtaaksi

Helsingin Hernesaaressa Wärtsilän telakkahallina alun perin toimineen jättikokoisen Merihallin purku ja kokonaisena purettavien rakennusosien uusiokäyttö on hyvä esimerkki kiertotalouden merkityksestä. Rakennusosien uusikäyttö soveltuu erityisen hyvin teollisuusrakentamiseen.

- Pitkän kokemuksen alalta omaava Purkupihan tiimi ei pelännyt tarttua haasteeseen, vaikka lähes viiden jalkapallokentän kokoinen Merihalli lisärakennuksineen oli koottu useista eri-ikäisistä laajennusosioista. Purkaminen toteutettiin tarkassa järjestyksessä ja missio oli selkeä: purettavien materiaalien elinkaarta haluttiin jatkaa niin pitkälle kuin mahdollista. Kun telakkarakennusten purkutyön suunnitteluvaihe oli käynnissä, selvisi että samaan aikaan Kestobetonin tuotantolaitoksella Lahdessa suunniteltiin laajennushanketta. Vaikka Kestobetonin suunnitelmat olivatkin tuolloin jo loppusuoralla, niin pienin muutoksin suunnitelmat saatiin muutettua uusiokäytettäviä rakennusosia hyödyntäväksi. Lopputuloksena laajennusosa valmistuikin satoja tuhansia euroja edullisemmin ja laitos on todennäköisesti Suomen kestävimmin rakennettu. Telakkarakennusten elinkaari jatkuu nyt betonielementtihallina, korostaa Tuominen.

Materiaalien kierrätys tehostuu verkossa

Purkupihan hallinnoima Purkutori on yrityksille ja yksityishenkilöille tarkoitettu purku- ja rakennustavaran sekä käytettyjen teollisuuslaitteiden, -laitteistojen ja -koneiden kauppapaikka verkossa.

- Jo tälläkin hetkellä myymme Purkutori toimintamme kautta rakennusosia, koneita, laitteita ja hallirunkoja. Meidän kauttamme kiertää noin 2 miljoonan euron edestä rakenneosia, koneita ja laitteita uudelleenkäyttöön sekä tietenkin betonia, joka murskataan ja jalostetaan uusiokiviainekseksi.

Purkupihan kokemusten mukaan uudelleenkäytöllä on mahdollista saavuttaa sekä taloudellisia että ympäristöllisiä säästöjä, kuten Merihallin ja Kestobetonin projektit osoittavat. Kaikki purkukohteet eivät kuitenkaan noudata samaa kaavaa ja kokeneella purkajalla on osaamista arvioida milloin purkukohteen säästävät työmenetelmät nousevat kustannuksiltaan suuremmiksi rikkoviin menetelmiin nähden.
- Täytyy tietää milloin uusiokäyttö kannattaa ja milloin ei, kiteyttää Tuominen.

Lisätietoa palveluistamme:
www.purkupiha.fi