Sahateollisuus on yksi suurimpia vientialoja, sahatavarasta menee vientiin noin 75 prosenttia. Pääosa viestintuloista ohjautuu sahojen sijaintialueille ympäri Suomen ja niiden läheisyyteen esimerkiksi palkkoina, urakoitsijoiden palkkioina, veroina ja metsänomistajille maksettavina kantorahatuloina. Sahateollisuuden yritykset kilpailevat tiukasti verrokkimaiden yritysten kanssa, ja siten toimintaympäristön kilpailukyvyn ylläpito on edellytys toimialan sekä luonnollisesti myös koko Suomen elinvoimaisuuden kehitykselle.

Tukkipuun saatavuus turvattava

Sahat ostavat noin kolmanneksen Suomessa vuosittain käytetystä runkopuusta ja maksavat noin kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista.

Sahateollisuus käyttää raaka-aineenaan pääosin kotimaisista lähteistä peräisin olevaa puuta. Sahatavaran myönteinen ilmastovaikutus on suuri. Tuotteet toimivat pitkäikäisenä hiilivarastona ja mahdollistaa käyttökohteissaan päästövähennykset, kun sahatavaralla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja.

Sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta on kaikista tärkeintä, että tukkipuun saatavuus turvataan. Vain hyvin hoidetut metsät tuottavat hyvälaatuista, järeää tukkipuuta, korostetaan Sahateollisuus ry:stä.

Kilpailukyvystä huolehdittava

Sahat sijaitsevat ympäri Suomea ja suurin osa niiden tuotteista – sahatavarasta, jatkojalosteista, hakkeesta ja bioenergiasta kulkee kumipyörillä maanteitä pitkin kotimaisille asiakkaille ja vientisatamiin. Suomen sijainti onkin merkittävä haaste vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta, joten huomiota tieverkoston kuntoon ja logistiikkakustannuksiin olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän.

Puunkorjuussa, kuljetuksissa sekä tavaran siirroissa tehdasalueella käytetään raskaita työkoneita ja ajoneuvoja, jotka käyttävät vuosittain yhteensä yli 100 miljoonaa litraa polttoöljyä ja dieseliä. Jokainen pienikin korotus aiheuttaa merkittävän lisärasitteen sahayritysten kilpailukyvylle, muistutetaan Sahateollisuus ry:stä.

Sahateollisuus investoi

Sahat ovat investoineet satoja miljoonia tuottavuuden ja kilpailukykynsä parantamiseen modernisoimalla laitoksiaan. Investoinneilla pystytään vastaamaan myös puurakentamisen kasvuun. Investointeja tehdään useimmiten muutaman vuosikymmenen aikaperspektiivillä, ei yksittäisten vuosien. Puutavaran kysynnän kasvu uusiutuvana raaka-aineena ja alan positiiviset tulevaisuuden näkymät mahdollistavat yritysten suuria investointeja.

Sahojen merkittävistä investoinneista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Pohjanmaan ja Oulun seudulla käynnissä olevat Kuhmo Oy:n ja Junnikkala Oy:n sahahankkeet.

Kuhmo Oy:n tiedotteessa kerrotaan, että pääsahalinja uudistetaan Mäntyharjulaisen Veisto Oy:n toimittamalla sahalinjalla. Uusi sahalinja otetaan käyttöön kesällä 2023.

Sahalinjan valmistuttua Kuhmon laitosten tuotantokapasiteetti on yli 600 000 m³ sahatavaraa vuodessa (nykyinen kapasiteetti on 400 000 m³) ja sahapuun käyttö tulee olemaan yli 1 300 000 kiintokuutiometriä. Aiemmin asennetut ja toteutusvaiheessa olevat investoinnit mahdollistavat korkean kapasiteetin hyödyntämisen heti sahalinjan valmistuttua.

Perheomisteinen Junnikkala Oy:n Ouluun nousevan modernin sahalaitoksen rakennustyöt ovat sujuneet aikataulussa. Huhtikuussa 2022 alkaneet rakennustyöt valmistuvat vielä tämän vuoden loppupuolella. Valmistuessaan Oulun sahan vuotuinen tukin tarve on noin 800 000 kuutiota mäntyä ja kuusta.

Molempien yritysten suurissa investoinneissa hyödynnetään kotimaista maailmanluokan sahateknologiaa ja osaamista. Käynnissä olevat investoinnit turvaavat yritysten tulevaisuutta, lisäävät henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden työllisyyttä ja tuovat vireyttä sekä vientituloja maakuntiin. Sahayritykset haluavat olla rakentamassa kestävämpää huomista maailman siirtyessä fossiilitaloudesta kiertotalouteen. Sahatavara perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, toisin kuin kilpailevat materiaalit.

Tekstilähde: Sahateollisuus ry, Kuhmo Oy ja Junnikkala Oy