Viennin virkistyminen heijastui tavaraliikenteen kuljetusten kysyntään kesän aikana. Koronakuopasta on nyt noustu. Kuljetusyritysten näkymät jatkuvat suotuisina myös syksylle. Kuljetusalalla olisi tarjota työtä isommallekin tekijämäärälle. Osalla kuljetusyrityksistä pula osaavasta työvoimasta nousee kasvun esteeksi. Kuljetusyritysten kannattavuus kärsii voimakkaasta kustannusten noususta.

Kesällä 35 prosenttia yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan (vrt. ennuste 32 %). Joka neljäs (24 %) kyselyyn vastanneista ennustaa kuljetusmäärien kasvua syksyn aikana. Liikevaihdon kasvua ennustaa 28 prosenttia. Lähiajan näkymät ovat myönteisimmät ulkomaan liikenteessä, jossa myös kesä oli vilkas. Tullin mukaan Suomen tavaravienti ja -tuonti nousivat heinäkuussa yli viidenneksen (22,5 % ja 20,3 %) viime vuodesta. Myös raskaan liikenteen määrän kehitys Suomen tiestöllä kertoo kuljetusmäärien kasvusta. Sen sijaan kannattavuusennuste ei seuraa kasvavien kuljetusmäärä- ja liikevaihtoennusteiden mukana, vaan jää huolestuttavan alhaiselle tasolle.

SKAL Suoritealat ry:n toimitusjohtaja Jari Harjun mukaan ulkomaan kuljetusten kysynnän kasvuun vaikuttaa viennin elpymisen ohella konttipula. Kun Suomeen ei saada riittävästi kontteja vientiin, kuormat viedään laivaan auton päällä.

– Tavara saadaan kyllä kuljetettua, mutta se voi viedä pidemmän ajan. Kesän aikana on viety ulkomaille etenkin metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteita, Jari Harju kuvaa.

Kesän aikana kannattavuus oli laskenut 28 prosentilla kuljetusyrityksistä, maa-aineskuljetuksissa jopa 40 prosentilla. Kesä on maanrakentamisen kysyntähuippua. Toisin kuin vientialoilla, maanrakennusala keskittyy kotimarkkinoille ja kilpailu on ankaraa, mikä vaikuttaa myös kuljetusten kannattavuuteen, kertoo Kuljetuskeskusten Liiton puheenjohtaja Mika Laurén. Trendikuvaaja näyttää, että kannattavuusennuste jatkuu alhaisena myös syksylle.

Vain 14 prosenttia kaikista vastanneista odottaa kannattavuuden kasvavan. Kuljetuslajista riippumatta kannattavuuteen vaikuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannusten voimakas kasvu. Eniten on noussut polttoaineen hinta, osin kansallisten veronkorotusten vuoksi.

Autokauppa käy, dieselkalustoa hankitaan

Useampi kuin joka viides (22 %) kuljetusyritys aikoo investoida kuorma-autoihin syksyn aikana. Kalustokaupoilla oli käyty ahkerasti myös kesällä. Myös perävaunuja uusitaan. Hankinnoissa on kyse lähinnä kaluston uusimisesta, ei määrällisestä kasvusta. Lähes kaikki (98 %) kuorma-autohankintoja suunnittelevista ovat hankkimassa dieselkalustoa. Paineistettua tai nesteytettyä kaasua hyödyntävää kalustoa on hankkimassa muutama prosentti vastanneista, vaikka kaasuauton ostaja voi saada 15 000 euron hankintatuen. Tuella saa kurottua umpeen kaasuauton kalliimpaa hankintahintaa, mutta tulosten perusteella se ei riitä kannustimeksi

Pätevän henkilöstön saatavuus voi muodostua kasvun esteeksi

Joka kolmannella kuljetusyrityksellä (33 %) on ollut vaikeuksia löytää henkilökuntaa viimeisen vuoden aikana. Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet koronatilanteen helpotettua. Käsittelimme työvoiman saatavuutta myös ajankohtaiskysymyksissä. Vain kuudennes vastanneista on sitä mieltä, että osaavia kuljettajia on hyvin saatavilla. Sen sijaan 43 prosenttia kertoo, että osaavan työvoiman heikko saatavuus estää yrityksen kasvua. Peräti 69 prosenttia kertoo, että tuuraajien heikko saatavuus vaikeuttaa yrityksen toimintaa.

Tilanteeseen tarvitaan tehokkaita ratkaisuja. Kun työtä on tarjolla, koulutusmääriä tulisi lisätä ja alalle tuloa sujuvoittaa. Oppisopimuskoulutusta pidetään yrityksissä hyvänä ja sitouttavana mallina, mutta se ei sovellu kaikkiin tilanteisiin.

Osaavien kuljettajien saatavuus on varmistettava ja kehitettävä laajasti alalle tulon eri väyliä:

– Ammattipätevyyden suorittaminen koemallilla tulisi olla jo käytettävissä. Säädökset ovat olleet valmiina lähes vuoden, mutta silti koetta ei voi suorittaa, sillä kokeen vastaanottajatahoja ei ole vielä ainoatakaan. Tämä kertoo säädösten toimimattomuudesta, sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Rekrytointi kaipaa tehostamista kuljetusyrityksissä

Henkilöstön saatavuudella on vaikutuksia paitsi yrityksen toimintaan ja kasvumahdollisuuksiin, myös yrittäjiin itseensä. Vastanneista 31 prosenttia ei pysty pitämään lainkaan lomaa kesällä. Suurin osa (57 %) kertoo syyksi, että ei ole varahenkilöä, jolle vastuuta voisi siirtää. Yrittäjät myös tuuraavat lomailevia kuljettajia.

Kuljetusten yleisin (70 %) rekrytointikanava on omat verkostot, eli niin sanottu puskaradio. Yrityksiin soitetaan myös suoraan ja tarjoudutaan töihin (41 %). On myönteistä, että yritysten verkostot toimivat, mutta rekrytointiprosesseissa on myös parannettavaa. Vain viidennes hyödyntää TE-keskuksen palveluita. Yksi selitys tilanteelle on, että kuljettajan nimikkeellä on työnhakijoita, joilla ei ole tarvittavia pätevyyksiä, osaamista, tai motivaatiota kuljettajan tehtäviin.

– SKAL tarjoaa työnhakijoille ja jäsenyrityksilleen työvoimapankkia. Se on toimiva kanava, josta voi löytää muun muassa Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen saaneita osaajia. Työvoimapankki on yksi konkreettinen väline helpottamaan työvoiman saatavuutta, Iiro Lehtonen sanoo.

SKAL Kuljetusbarometri 3/2021

SKAL ry:n vuoden 2021 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 502 kuljetusyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 SKAL-jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 19.8.–30.8.2021. Ajankohtaisosiossa kysyimme kuljetusyritysten työvoimatilanteesta ja kuljetusyrittäjän lomista.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 400 kuljetusyritystä ympäri Suomea.

www.skal.fi

@SKALry