Kiinan vahva asema kriittisten mineraalien louhinnassa ja jalostuksessa tekee Euroopasta riippuvaisen toimitusketjuista, joihin kansainväliset jännitteet voivat nopeasti vaikuttaa. Suomelle tilanne tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa asemaansa kaivostoiminnan, metallien jalostuksen ja teknologiaosaamisen kautta.

Kriittiset mineraalit ovat teollisuuden ja huoltovarmuuden perusta

Sähköistyminen, digitalisaatio ja puolustusteollisuus tarvitsevat metalleja ja mineraaleja, joiden saatavuutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Litiumia, nikkeliä ja kobolttia käytetään akkumateriaaleissa, kuparia sähköverkoissa ja harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja praseodyymiä, tarvitaan esimerkiksi sähkömoottorien ja tuulivoimaloiden kestomagneeteissa.

Raaka-aineen kriittisyys tarkoittaa suurta taloudellista merkitystä yhdistettynä toimitushäiriöiden riskiin. Kyse ei siis välttämättä ole geologisesta harvinaisuudesta, vaan siitä, kuinka varmasti teollisuus saa tarvitsemaansa materiaalia.

Tuotannon keskittyminen antaa toimittajamaille vaikutusvaltaa. Vientirajoitukset tai kauppakiistat voivat nostaa kustannuksia ja viivästyttää investointeja kaukana kaivosten sijaintimaista.

Suomalaiselle kaivostoiminnalle tämä merkitsee kasvavaa strategista merkitystä. Euroopassa tuotettu raaka-aine voi monipuolistaa hankintalähteitä ja vähentää yksittäisiin toimittajiin liittyviä riskejä. Kaivoksen arvoa tarkastellaan siksi yhä enemmän myös teollisuuden toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Pienenkin materiaalimäärän puuttuminen voi estää arvokkaan lopputuotteen valmistuksen.

Kiinan vahva asema jalostuksessa ylläpitää riippuvuutta

Kiinan asema ulottuu kaivostoimintaa laajemmalle. Maalla on vahva rooli mineraalien erottelussa, puhdistuksessa ja jalostuksessa teollisuuden tarvitsemiksi materiaaleiksi. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuoden 2025 tarkastelussa Kiina oli johtava jalostaja 19:ssä tutkituista 20 mineraalista. Muualla louhittu raaka-aine voi siten kulkea Kiinan kautta ennen päätymistään eurooppalaisen valmistajan käyttöön.

Uusi kaivos Euroopassa ei yksin poista riippuvuutta, jos seuraavat tuotantovaiheet jäävät keskittyneiksi. Kiinan käyttöön ottamat vientirajoitukset ovat osoittaneet, että materiaalien saatavuuteen vaikuttavat markkinoiden lisäksi poliittiset päätökset. Suomen kannalta olennaista onkin yhdistää mineraalivarat eurooppalaisiin jalostus- ja valmistusketjuihin.

Kaivosinvestointien rinnalle tarvitaan rikastusta, metallien talteenottoa ja jatkojalostusta. Samalla on huolehdittava tuotannon kilpailukyvystä: hintavaihtelut ja korkeammat investointikustannukset voivat vaikeuttaa uusien toimittajien pääsyä markkinoille. Toimitusketjun vahvistaminen edellyttää siksi yhteistyötä kaivosyhtiöiden, jalostajien ja materiaalien ostajien välillä.

Suomen mineraalivarat ja osaaminen vahvistavat Euroopan raaka-ainepohjaa

EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä unionin oma louhintakapasiteetti vastaisi vähintään kymmentä prosenttia strategisten raaka-aineiden vuosittaisesta kulutuksesta. Jalostuksen tavoite on 40 ja kierrätyksen 25 prosenttia. Lisäksi riippuvuutta yksittäisistä EU:n ulkopuolisista toimittajamaista pyritään rajoittamaan.

Suomella on tähän annettavaa: kallioperässä esiintyy muun muassa nikkeliä, kobolttia, kuparia, litiumia ja platinaryhmän metalleja, ja maassa on vahvaa rikastus- ja jalostusosaamista.

GTK:n laatima kansallinen etsintäohjelma tukee uusien mineraalipotentiaalisten alueiden tunnistamista. Esiintymä muuttuu tuotannoksi kuitenkin vasta tutkimusten, kannattavuusarvioiden, luvituksen ja investointien kautta. Kehittämisessä tarvitaan myös ympäristövaikutusten hallintaa ja paikallista vuoropuhelua.

Kaivosalan yrityksille mahdollisuuksia avautuu malminetsinnästä prosessitekniikkaan, automaatioon ja materiaalien tehokkaampaan talteenottoon. Kierrätys ja kansainväliset hankintakumppanuudet täydentävät omaa tuotantoa. Tavoitteena on toimitusvarmempi kokonaisuus, jossa Suomen osaaminen palvelee eurooppalaista teollisuutta ja synnyttää samalla kotimaista liiketoimintaa.

Lähteet: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Euroopan komission ja EU:n neuvoston verkkoaineistot sekä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) Global Critical Minerals Outlook 2025 -raportti.