Yritysten ja yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen sekä uusien teknologioiden esiinmarssi näkyvät kyberturvallisuuden osaamistarpeiden laaja-alaistumisena. Esiin nousee myös tarve kyvyille johtaa monimutkaisia kokonaisuuksia.

Teknologiateollisuus ja Kyberala tarkastelivat keväällä 2025 tekoälyn avulla kyberturvallisuuden osaamistarpeita suomalaisista työpaikkailmoituksista, eurooppalaisesta investointidatasta ja avoimista tutkimusjulkaisuista.

- Kun yritykset ottavat käyttöön yhä laajemmin erilaisia digitaalisia toimintatapoja, nousevat myös kyberturvallisuuden osaamistarpeet valokeilaan. Halusimme luoda datapohjaisen katsauksen siihen, millaista kyberturvallisuusosaamista suomalaiset yritykset hakevat juuri nyt ja mitkä kehityskulut haastavat osaamista tulevaisuudessa, sanoo Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.

Tuloksia vertailtiin laajaa kielimallia hyödyntäen suomalaisiin ja kansainvälisiin vertailuaineistoihin, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kyberturvallisuuskoulutuksen kehittämishankkeessa tuotettuihin julkaisuihin sekä kyberalan osaajien järjestöjen ISC2:n ja ISACAn raportteihin.  

Uudet teknologiat luovat tarpeen monipuolistaa kyberalan koulutusta

Selvityksen perusteella suomalaiset yritykset hakevat kyberturvallisuusosaamista monipuolisesti kyberturvallisuuden eri osa-alueille.

- Uudet digiteknologiat, kuten tekoäly, pilvipalvelut ja alustat kuitenkin muovaavat teknistä kyberturvallisuuden osaamistarvetta. Tämän lisäksi kasvava sääntely ja yhä monimutkaisemmat projektit luovat tarpeen kyvyille hallita monitahoisia kokonaisuuksia. Teknisen osaamisen rinnalla kaivataan ihmiskeskeisiä taitoja, kuten johtamis- ja viestintäosaamista. Koulutusjärjestelmän tulisi pystyä reagoimaan esiin nousseisiin muutoksiin osaamistarpeissa.

- Tähän vastaamiseksi tarvitsemme ainakin kolme ratkaisua: kyberturvallisuusammatteihin suuntaavan korkeakoulutuksen lisääminen, joustavat täydennyskoulutusmahdollisuudet ja kyberturvallisuusosaamisen integrointi vahvemmin eri tekniikan alan koulutuksiin, korostaa Apajalahti.

Kyberturvallisuuspalveluiden kasvava kysyntä lisää tarvetta osaajille

Kyberala ry arvioi, että kyberturvallisuusteollisuuden markkinan koko Suomessa on noin 1,5 miljardia euroa, mikä on kansainvälisesti katsottuna suhteellisen suuri luku. Ostettujen ratkaisujen ja palveluiden lisäksi monet yritykset palkkaavat suoraan kyberturvallisuuden osaajia osaksi tietohallintoaan.

Kyberala ry:n toimitusjohtajan Peter Sundin mukaan kyberturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen kysyntä on nousussa. Sitä ajavat yritysten digitalisoitumisen lisäksi erityisesti kyberhäiriöiden ja -rikosten määrällinen ja laadullinen kasvu, toimitusketjujen riskienhallintaan liittyvät asiakasvaatimukset sekä sääntelyn tuomien vaatimusten merkittävä lisääntyminen.

Yritykset tarvitsevat kyberturvallisuusosaamista suojatakseen toimitusvarmuuttaan ja toimintaansa digitaalisista järjestelmistä johtuvilta häiriöiltä ja rikoksilta. Kyberturvallisuusalan ratkaisuja tuottavat ja tarjoavat yritykset puolestaan tarvitsevat osaamista oman tuote- ja palveluportfolionsa hallintaan, kehittämiseen, markkinointiin ja asiakastoimitusten toteuttamiseen.

- Samalla meillä on monia kysyntää rajoittavia tekijöitä, kuten epäselvyys siitä, miten organisaatioiden kannattaa priorisoida investointejaan eri liiketoimintariskien välillä sekä osaamisen ja osaajien saatavuus työmarkkinoilla, kertoo Sund ja jatkaa:

- Suomessa sijaitseviin tietojärjestelmiin kohdistuu vahinkoa aiheuttavia pyrkimyksiä jokaisena sekuntina vuorokauden kaikkina aikoina. Onneksi useimmilla organisaatiolla on vähintään kohtalainen tai tyydyttävä kyky hallita kyberturvallisuusriskejä, joten vain suhteellisen pieni osa pyrkimyksistä aiheuttaa vahinkoa. Määrä on silti kymmeniä tuhansia vuosittain, ja se on liikaa.

Suomella kyberturvallisuusosaamisessa erityisiä vahvuuksia, myös kehittämisen paikkoja

Sitran, Teknologiateollisuuden ja VTT:n julkaisu kriittisistä teknologioista nostaa Suomen vahvuuksiksi kyberturvallisuudessa kvanttiturvalliset kryptografiaratkaisut, edistyneet identiteetin ja pääsynhallinnan ratkaisut sekä turvallisuussirut.

Näiden lisäksi Suomessa on erinomaista osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja digitalisoitujen teollisten tuotantojärjestelmien kyberturvallisuuden hallintaan sekä erilaisten kyberturvallisuusuhkien tunnistamiseen ja seurantaan liittyvien ratkaisujen alueella. Kun suomalaisten yritysten työpaikkailmoituksia verrataan kansainvälisiin aineistoihin, nousee esiin alueita, joihin Suomessa tulisi panostaa enemmän.

- Meillä pitäisi lisätä huomiota pilviympäristöjen ja automaation hyödyntämiseen, myös sääntelyn ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Toinen kehittämisen paikka on niin sanottujen pehmeiden taitojen vahvempi integrointi tekniseen osaamiseen. Lisäksi geopoliittisten haasteiden hallinta on teema, joka ei vielä alan työpaikkailmoituksissamme näy. Nousevana osaamisalueena voidaan pitää myös tekoälyjärjestelmien turvallisuusriskien hallintaa, summaa Peter Sund.

Lähde: Teknologiateollisuus