LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

80 vuotta keskellä kierrätystä ja kiertotaloutta

Digipalvelut
13.10.2020 | Yrityselämässä tapahtuu
Suomen Romukauppiaiden Liitto viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan, joten kierrätys ei olekaan vasta keksitty keino työllistää, tehdä liiketoimintaa ja vähentää ympäristö- ja raaka-ainehaasteita. Alan pioneereina toimineet romun talteenottajat on syytä nostaa esiin kiertotalouden edelläkävijöinä. Romukauppiaat toimivat kiertotalouden ytimessä, ohjaavat romumetalleja raaka-aineeksi ja ottavat talteen erilaisia uudelleenkäyttöön sopivia materiaaleja. Romualan vankkaa osaamista voi hyödyntää myös tuotteiden kierrätettävyyden parantamisessa.Jätehuolto, kierrätystavoitteet ja niihin liittyvät toimet ovat näkyvästi esillä, kun puhutaan kiertotalouden edistämisestä. Kierrätyksen lisääminen on kiertotalouden viimeinen vaihe, jossa jo syntyneelle jätteelle etsitään uusia käyttötarkoituksia.Romumetallin hyödyntäminen raaka-aineena kuluttaa vain 75–90 % energiasta, joka tarvittaisiin saman metallimäärän valmistamiseen neitseellisistä raaka-ainesta. Arvion mukaan Suomessa 48 % terästuotannosta oli vuonna 2019 romun käyttöön pohjautuvaa, mikä tarkoitti 1,7 miljoonaa tonnia kiertänyttä romua. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset materiaalit ovat teräs, alumiini, betoni ja muovi. EU:n tasolla käytettävissä oleva romu voisi kattaa 85 % terästarpeesta vuoteen 2050 ja alumiinin kierrätyksellä voidaan myös saavuttaa merkittäviä ilmastosäästöjä. Nämä neljä materiaalia muodostavat tällä hetkellä yli 70 % Euroopassa käytettyjen materiaalien päästöistä. Monien romuliikkeiden kautta kulkee myös betonia purkutoimintaan liittyen ja muoveja elektroniikkalaitteiden ja romuautojen kierrosta poistumisen yhteydessä. Romuala tulisikin yhä paremmin tunnistaa osaksi kiertotaloutta.Haasteita toimialalleSuomen Romukauppiaiden Liitto ry toiminnanjohtaja Riikka Kinnunen toteaa, että alan kehittyminen romukaupasta osaksi kiertotalouden ketjua tuo omia haasteita toiminnalle.– Liitto seuraa aktiivisesti alan toimintaedellytyksiä. Kierrätysteknologian muuttuminen ja toimintakentän laajeneminen, tuotesuunnittelun ja omistuksen muuttuminen, materiaalien nopeat arvonmuutokset, ihmisten käyttäytymisen muuttuminen ja lainsäädännön kiristyminen luovat mahdollisuuksia, mutta myös aiheuttavat huolta yritysten arkipäiväisessä liiketoiminnassa. Ala on kuitenkin selviytynyt vuosikymmenten aikana monista erilaisista haasteista, Kinnunen sanoo.Tulevaisuuden mahdollisuudet– Kriittisten raaka-aineiden talteenotossa potentiaalisia raaka-ainelähteitä ovat katalyyttijätteet ja elektroniikkaromu. Kännyköiden piirilevyt, tietokoneiden kovalevyt ja sähköautojen akut ovat tulevaisuuden kaivoksia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi ympäristön tilan kehittymiseen, raaka-aineiden riittävyyteen ja Suomen asemaan maailman kierrätysmarkkinoilla. Tällä hetkellä harvinaisten maametallien tuotannosta 95 % on Kiinassa, ja kierrätysmateriaalit valuvat pois Euroopasta. Liiton jäsenten merkitys materiaalien keräämisessä, kierrätyksessä ja toimittamisessa luotettaville vastaanottajille on merkittävä ja edistää niin taloudellista, sosiaalista kuin ympäristövastuuta, Kinnunen selvittää.  

"Me saamme maailman riittämään"

Historiateos julkaistaan Suomen Romukauppiaiden Liiton 80-vuotisen taipaleen kunniaksi liiton juhlasyyskokouksessa 31.10.2020. Teos on nyt ennakkomyynnissä.Suomen Romukauppiaiden Liitto ry perustettiin vuonna 1940 yhtenäistämään, tukemaan ja neuvomaan alan ammattikuntaa. Historiateoksella on erityisen suuri tarve nyt, kun globaalit ympäristöhaasteet ja ilmastonmuutos kuvaavat aikaamme. On hyvä katsoa menneisyyteen, ja todeta, että on aloja, jotka jo perusteiltaan ovat ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen periaatteella toimivia. Liiton historiikilla valaistaan romukauppiaiden värikkäitä vaiheita kohti merkittävää kiertotalousvaikuttamista. Samalla tuodaan yleiseen tietoisuuteen romualalla työskentelevien ammattilaisten osaaminen ja alalle olevien työntekijöiden sitoutuminen työhönsä. Yrittäjät tuntevat romukasansa, ja arvostavat hyviä työntekijöitä.Artikkeli on julkaistu Turun seudun Yritysmaailma -lehdessä 3/2020.