Työnantajakentän tilanne on jatkunut vaikeana Suomen pk-sektorilla. Käänne voi kuitenkin olla käsillä: yli 40 prosenttia yrityksistä tähtää kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 7000 kotimarkkinayritystä harkitsee viennin ensiaskelten ottamista. Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen ratkaisemiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi.

EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen tulokset kertovat, että Suomessa on nyt arviolta 11 000 kasvuyritystä. Lukumääräarvio on sama kuin vuosi sitten eli edelleen 14 prosenttia työnantajayrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin liikevaihdon vuosikasvua ja on myös saavuttanut tämän kasvuvauhdin edellisen 12 kuukauden aikana.

Vaikka kasvuyritysten määrä on kaukana huippuvuosista, voi käänne olla käsillä: 43 prosenttia pk-sektorin yrityksistä tavoittelee kasvua seuraavan 12 kuukauden aikana.

Vientiä tai muuta ulkomaankauppaa tekeviä yrityksiä on Suomessa 22 000 kappaletta (23 000 vuonna 2024). Vientivireessä on kuitenkin myönteistä muutosta: nyt 7 000 kotimarkkinayritystä pohtii ensiaskelten ottamista ulkomaankaupassa, kun luku oli noin 4 000 vuosi sitten.

Yrityskyselystä vastannut EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen pitää yritysten tilannetta edelleen haastavana, mutta tunnistaa merkkejä orastavasta kasvukäänteestä:

– Ensimmäistä kertaa pariin vuoteen toiminnan laajentumiseen lähikuukausina uskovien yritysten osuus ylittää toiminnan supistumista ennakoivien yritysten osuuden. Erityisesti seuraavan 12 kuukauden kasvunäkymät ovat jo selkeän myönteisiä. Kohentuneet näkymät selittänevät myös vientitoimintaa harkitsevien yritysten määrän nousua, vaikka epävarmuus maailmantaloudessa onkin edelleen suurta.

Viritetään Suomi valmiiksi pk-sektorin kasvuun

EK:n pk-yrittäjyydestä vastaavan johtajan Petri Vuorion mukaan kasvunäkymät saavat tukea muista signaaleista, joita talouden toimijat raportoivat: pankkien ja Finnveran rahoitusneuvotteluiden vilkastuminen, tilauskirjojen kehitys ja esimerkiksi asuntolainojen kysynnän piristyminen:

– Mikäli kauppa- ja geopolitiikan pahin turbulenssi ympärillämme vakautuu, voi kasvun myönteinen murroskohta olla yrityksissä käsillä jo tulevan vuoden kuluessa. Esimerkiksi ulkomaankaupan osalta Suomelle ja pk-sektorille on jatkossa avautumassa merkittäviä mahdollisuuksia Ukrainan jälleenrakennuksessa, Saksan 500 miljardin euron infrastruktuuri-investoinneissa sekä Euroopan puolustusteollisuuden ylösajossa. Jatkuvan ’pahimpaan varautumisen’ sijaan meidän tuleekin olla valmiudessa tarttumaan myös uusiin lähialueillamme avautuviin mahdollisuuksiin.

Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen vähentämiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. Tätä palvelevat myös EK:n Pro Ukraina -hanke sekä verkkoliiketoiminnan valmennusakatemia, jotka käynnistyvät syksyllä.

EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen kysely toteutettiin toukokuussa 2025 ja siihen osallistui 1 008 työnantajayritystä. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin päätoimialojen ja yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä suuntaa antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon.