Vuoden 2023 automarkkinaa voi luonnehtia kaksijakoiseksi. Viime vuotta leimasivat pitkään jatkuneen komponenttipulan päättyminen ja vahvojen tilauskantojen purkautuminen rekisteröinneiksi. Toisaalta nopeasti kasvaneen inflaation heikentämä ostovoima, kohonnut korkotaso ja epävarmuus käyttövoiman valinnasta jarruttivat uusien autojen kauppaa. Jo neljäs peräkkäinen alhaisten rekisteröintien vuosi vanhensi autokantaa entisestään ja autoala odottaakin kierrätyspalkkiota ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteiden jatkoa.

Ensirekisteröintien määrä kääntyi noin 7 prosentin kasvuun, mutta määrä on edelleen poikkeuksellisen pieni viime vuosikymmenen keskimääräiseen noin 114 000 autoon verrattuna. Uusien autojen pienten rekisteröintimäärien ja autokannan hidastuneen poistuman takia henkilöautokannan keski-ikä kasvoi 13,2 vuoteen. Autokannan keski-ikä on kasvanut noin kahdella vuodella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana.

Autokannan kasvaneesta keski-iästä kertoo myös kierrätykseen palautuneiden autojen iän kasvu – se kasvoi viime vuonna jo 22,5 vuoteen, kun vielä viime vuosikymmenen alussa kierrätykseen palautui noin 20-vuotiaita autoja.

Autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa kierrätyspalkkiolla ja autoveron poistolla, jotka lisäisivät uusien autojen kysyntää ja poistaisivat samalla autokannasta elinkaarensa päässä olevia autoja.

– Autokannan nopeampi kierto nopeuttaisi vähentäisi päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta liikenteessä ja parantaisi liikenneturvallisuutta, sillä uudet autot ovat keskimäärin huomattavasti turvallisempia kuin niiden 15–20 vuotta vanhat edeltäjänsä. Ilman autokantaa uudistavia toimia liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, muistuttaa toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.

Sähköautojen osuus kasvussa

Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinnistä kasvoi viime vuonna lähes 55 prosenttiin. Täyssähköautojen osuus oli noin 34 prosenttia ja lataushybridien noin 21 prosenttia. Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa, jossa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi jo lähes 40 prosenttiin ja lataushybridien noin 32 prosenttiin.

Täyssähköisten ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuosista 2021–2022 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste on väliaikainen ja sen on määrä päättyä vuoden 2025 lopussa.

Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteiden jatkamiselle on suuri tarve, sillä verokannusteen arvioidaan lisäävän autokannassa olevien sähköautojen määrää vuosina 2021–2025 yli 20 000 täyssähköautolla. Verokannusteen vaikutukset valtion talouteen ovat maltilliset.

Käytettyjen autojen kauppa vilkastui

Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan volyymi kasvoi viime vuonna noin 307 000 henkilöautoon ja 28 000 pakettiautoon. Hieman yli puolet käytetyistä autoista myydään autoliikkeiden kautta. Käytettyjen henkilöautojen kauppa autoliikkeissä kasvoi noin 6 prosenttia vuoteen 2022 nähden.

Tekstilähde: Autoalan Tiedotuskeskus